på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Hämeenlinnan Kaupunginpuisto
Kuvaus
Hämeenlinnan Kaupunginpuisto, jonka rakennustyöt aloitettiin 1840-luvulla, on varhaisimpia Bürgerpark-tyyppisiä, kaupunkilaisia varten perustettuja puistoja maassamme.

Hämeenlinnan Kaupunginpuisto eli Parkki sijaitsee kaupungin tuntumassa, Hämeen linnaan liittyvässä Vanajaveden rantamaisemassa.

Englantilaisen puistoideaalin hengessä toteutetussa puistossa on terasseja, vapaamuotoisesti kulkevia käytäviä, kaksi puistopaviljonkia, laululava, ravintolakatos, kivimuureja sekä romanttisena lisänä kiviharkoista ladottu tekoraunio. Myöhempiä lisäyksiä on puistoon on siirretty ns. Larin Kyöstin talo ja kesäteatteri.

Puiston monipuoliseen ja hyväkuntoiseen puulajistoon kuuluvat mm. tammi, vaahtera, saarni, vuorijalava, metsä- ja puistolehmus, liuskaharmaaleppä, palsamipoppeli ja hopeapaju. Puiston jyrkiltä rinteiltä on näköala linnaan ja Vanajaveden yli Aulangon rannoille ja puistoon.

Hämeenlinnan Kaupunkipuisto on osa Vanajaveden laakson ja Aulangon valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja osa ensimmäistä Suomeen perustettua kansallista kaupunkipuistoa.
 
Historia
Hämeen linnan luoteispuolella sijaitsevan Ojoisten latokartanon historia liittyy kiinteästi linnan historiaan. Ojoinen toimi linnan karjakartanona keskiajalta lähtien. Maaherran virkatalona Ojoinen oli 1600-luvulla ja 1810-1848. Kartanon maihin kuului Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki, jota kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi kehittää puistoksi 1840-luvulla istuttamalla sinne jalopuita.

Suunnitelmiin kuului pengerrysten, kiviaitojen, paviljonkien ja polkujen lisäksi romanttinen kiviraunio, joka toteutettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Puistotyöt tehtiin suurelta osin vankityövoimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen 1848.

Aleksanteri II vieraili puistossa 1863 ratsain. Pysähdyspaikan luonnonkiveen on hakattu sen muistoksi on hakattu kirjain A ja hevosenkenkä.

Keskuskentän laululava ja puinen ravintolakatos rakennettiin 1920-luvulla.
 
Lisätietoa
Inka-Maria Laitila, Puistojen kaupunki, Hämeenlinnan vanhojen puistojen historiaa ja puistokulttuuria, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Hämeenlinna 1995.

Rainer Knapas, Hämeenlinnan Parkki. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.

Maunu Häyrynen, "Kaupunkien puistot". Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy 2001.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Sari Saastamoinen, Hämeenlinnan Parkki. Kaupunginpuiston historia ja maiseman kehitys. Hämeenlinnan kaupunki 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Paviljonki Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa.

Laululava Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa.

Tekorauniota Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämeenlinnan Kaupunginpuisto
 
© Museovirasto 2009