Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Jämsä Keski-Suomi

Jämsänkosken teollisuusympäristö

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Jämsänkosken teollisuusympäristö
Kuvaus
Jämsänkosken teollisuusyhdyskunnalla on monipuolinen ja pitkä historia vesivoiman hyödyntämisessä Jämsänjoen yläjuoksulla olevan kapean koskipaikan tuntumassa.

Alisen kosken partaalla ja Isännöitsijän sillan risteyskohdassa ovat muistomerkkiluontoisina säilytetyt selluloosateollisuuden rakennusten jäännökset, 1960-luvun happotorni ja rikkisäiliö, Patalankosken voimalaitos sekä tehtaan klubirakennus ja klassistinen seurantalo Ilveslinna vuodelta 1937. Padot ja kanavat antavat leimansa teolliselle ympäristölle. Seurantalon ympäristö on puistomainen lehmuksineen, kosken ympäristö on luonnontilainen, lukuunottamatta kosken keskellä olevaa kivistä talvi- ja jatkosodan muistomerkkiä.

Koskikeskuksen yläpuolisessa Rekolankoskessa on vielä vanha mylly sekä 1922 rakennettu voimalaitos.

Uusiutuneen paperitehtaan toiminnan alkuajoilta peräisin olevia osia on säilynyt. Teollisuuden ja tehdasyhdyskuntien luottoarkkitehdin W.G. Palmqvistin kädenjälki leimaa monia Jämsänkosken tehtaan rakennuksia.
 
Historia
Jämsänkoskessa oli 1500-luvulta lähtien kotitarvemyllyjä. Hovilanhaaraan perustettiin 1792 vesisaha ja 1888 sulfiittiselluloosatehdas sekä myöhemmin vielä paperitehdas. Tehtaan ympärille syntyneet Jämsänkosken seurakunta ja kunta itsenäistyivät Jämsästä 1920-luvulla, mutta vuoden 2009 alusta Jämsänkoski liitettiin Jämsään.

Sellutehtaan vanhimmat tiiliosat ja korjauspaja rakennettiin 1890-luvulla ja paperitehdas 1902 B. Blomin suunnitelmin. Sellutehtaan laajennus, seurantalo Ilveslinna ja Rekolankosken voimala rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Tehtaita laajennettiin myöhemmin. Selluloosan valmistus päättyi 1981, paperinvalmistus jatkuu edelleen.
 
Lisätietoa
Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuuskohteet. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  puunjalostustehdas; seurantalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Jämsänkosken sellutehtaan happotorni ja rikkisäiliö. Jari Heiskanen 2007
Jämsänkosken sellutehtaan happotorni ja rikkisäiliö. Jari Heiskanen 2007.
Vesivoimala Jämsänkoskella. Jari Heiskanen 2007
Vesivoimala Jämsänkoskella. Jari Heiskanen 2007.
Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema seurantalo Ilveslinna on osa Jämsänkosken teollisuusympäristöä. Jari Heiskanen 2007
Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema seurantalo Ilveslinna on osa Jämsänkosken teollisuusympäristöä. Jari Heiskanen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009