på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kangasala Pirkanmaa
Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat
Kuvaus
Laajoja järvialueita halkovan harjujakson solmukohdassa sijaitsevan Kangasalan kirkonkylää ympäröivät Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun.

Kangasalan keskustassa oleva 1760-luvulla luonnonkivestä rakennettu kirkko on ensimmäisiä Tukholman yli-intendentinviraston suunnitelmien mukaan rakennettuja länsitornillisia ristikirkkoja. Jyrkkä, päädyistä aumattu katto on katettu paanuin. Kirkkoa on korjattu 1890-luvulla Josef Stenbäckin ja 1980-luvulla Seppo Rihlaman suunnitelmin. Puistomaista kirkkomaata rajaa kiviaita.

Liuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella olevan Pikku-Liuksialan tilan huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Merkittävä maisemallinen elementti on Liuksialan kartanoon johtava, viljelyaukeaa halkova, yli kilometrin pituinen koivukuja. Kartanon vanhalla paikalla olevan puisen päärakennuksen ulkoasu on vuodelta 1902. Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella on väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Kulttuurimaisemaan kuuluu lisäksi Liuksialan kappeli.

Vääksyn kartano rakennuksineen on rakennettu 1900-luvun alkupuoliskolla. Kartanon vanhin rakennus on perimätiedon mukaan Kaarina Hannuntyttären aikana rakennettu kivikellari. Vääksyn jokivarressa on kartanon mylly, sähkölaitos, kartanomeijeri ja 1860-luvulla paikalle siirretty entinen Kuohun kylpylärakennus. Kartanoalueella on lisäksi useita 1920-luvulla rakennettuja työväen asuinrakennuksia. Vääksyn kartanon puisto on periytyy 1800-luvun alkuun.

Kirkkoharjun pohjoispuolella levittäytyy Vesijärven rannalla viljelystasanko, jota elävöittävät pappilan, Sorolan kartanon ja Tavelan tilan talouskeskukset, puistokujanteet ja puutarhat. Sorolan kartanon kaksikerroksisessa päärakennuksessa on sekä klassistisia että funktionalistisia piirteitä. Tavelan tilan pihapiiriin kuuluu 1858 valmistuneen arkkitehtuuriltaan Liuksialaa muistuttavan päärakennuksen lisäksi Mummula ja talousrakennuksia vuosisadan vaihteesta. Kartanoiden lisäksi alueella ovat kirkkoherran ja kappalaisen pappilat sekä Karttialan ja Saikun eli Noormarkun rakennusryhmät.
 
Historia
Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Herttualaan, nykyisen kirkon tuntumaan rakennettiin ensimmäinen kirkko 1645. Kivikirkkojen rakentaminen yleistyi keskiajan jälkeen vasta 1700-luvun loppupuolella. Ruotsin yli-intendentinviraston kirkkomääräysten takana oli hyödyn aikakauden valvonnan lisääntymisen lisäksi paloturvallisuus ja pelko metsävarojen loppumisesta. Kangasalan kivikirkko rakennettiin 1764-67 Antti Piimäsen ja muurarimestari Kustaa Rosenbergin johdolla. Myöhemmin valmistunut torniosa sortui 1782. Uuden tornin piirustukset laadittiin Tukholmassa ja muurarimestari Juho Ahlströmin rakentama uusi torni valmistui 1800.

Kangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin 1556 kuninkaankartanoksi, joka läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle. Kartanon myöhempiä omistajia olivat Sigrid Vasa, Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creuz vanhempi. Vuodesta 1821 tila oli Meurman-suvun hallinnassa. 1800-luvun jälkipuolella Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman. Liuksialan puinen päärakennus valmistui 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (Berndt Blom). Liuksialan kivinen kappeli on pystytetty 1917-32 Josef Stenbäckin piirustusten mukaan pitäjän ensimmäisen kirkon sakastin paikalle.

Vääksyn kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana. Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle. Herttua Juhana lahjoitti kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle mentyään naimisiin Katarina Jagellonican kanssa. Vääksyn kartano säilyi Kaarina Hannuntyttären jälkeläisten omistuksessa lähes kahdensadan vuoden ajan. Vääksyssä toimi useita myllyjä sekä konepajateollisuutta 1800-luvulla. 1900-luvulle tultaessa tila rappeutui. Tehtailija Antti Ahlströmin nuorin poika osti kartanon 1917 ja Ahlströmin aikana rakennettiin suurin osa nykyisistä tuotanto- ja asuinrakennuksista. 1800-luvun puolivälissä rakennettu Vääksyn päärakennus paloi 1942. Nykyinen päärakennus rakennettiin useassa vaiheessa vuodesta 1945 lähtien, myös kartanon talousrakennukset rakennettiin 1900-luvulla.

Sorolan kartano muodostui 1600-luvun keskivaiheilla kahdesta tilasta. Päärakennus rakennettiin 1933-1935 (A. Eränen). Tavelan vanhan ratsutilan päärakennus valmistui 1858 ja nykyisen koristeellisemman asunsa se sai 1890-luvulla. Kirkkoherran pappilan kivinen päärakennus rakennettiin 1917 (H. Tiitola), kappalaispappilan puinen päärakennus oli valmistunut jo 1870-luvulla.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar, Dresden 1845.

Kangasalan kirkon seutu vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle. Kangasala-Seura r.y. 1978.

Suomen kirkot ja kirkkotaide, toim. Markku Haapio, Lieto 1980.

Olavi Anttila, 110 kehityksen ja kasvun vuotta, Kangasalan historia 3, vuodet 1865-1975. Kangasalan kunta 1987.

Kaj Dahl ja C.J. Gardberg, Suomen kartanoita, Keuruu 1989.

Kangasalan nauhataajama 1900-luvun alkukymmeninä: Vatiala, Lentola, Suorama, Pikonkangas, Huutijärvi. Kangasala-Seura 1991.

Eeva Eitsi, Markku Lahtinen, Pauliina Tiusanen, Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma. Kangasalan kunta 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; puisto; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vääksyn kartanon talousrakennuksia.

Tavelan vanha päärakennus.

Sorolan kartanolle johtava lehtikuusikuja
 
Kartta: Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat
 
© Museovirasto 2009