på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kangasala Pirkanmaa
Kangasalan näkötornit
Kuvaus
Kangasalan näkötornit on rakennettu paikoille, joilta kuninkaat, keisarit ja runoilijat ovat ylistäneet maisemaa, joten niihin liittyvät erityiset arvot painottuvat paitsi henkilö- ja kulttuurihistoriaan myös Kangasalan harjuilta avautuviin näkymiin. Rakennushistoriallisilta arvoiltaan näkötornit ovat sen sijaan vaihtelevia.

Kangasalan harjuille on rakennettu näkötorneja 1880-luvulta alkaen. Näkötorneihin liittyvät olennaisena osana laajat näkymät kansallisen leiman saaneisiin luonnon- ja kulttuurimaisemiin.

Haralanharjun vuori kohoaa Kangasalan kirkonkylän pohjoispuolella. Vieraillessaan kesällä 1853 Franssilassa Zachris Topelius kävi Haralan eli Harjulan laella ja tämän innoittamana hän kirjoitti runon Kesäpäivä Kangasalla. Tornin juurella on asiasta muistuttava Topeliuksen muistomerkki. Laulun säveltäjä Gabriel Linsén vieraili siellä kesällä 1863. Haralanharjun näkötorni rakennettiin runon saaman kuuluisuuden myötä. Torni on tuhoutunut tulipalossa tammikuussa 2007, mutta sen tilalle on rakennettu uusi. Näkötornista on avautunut laajat näköalat yli Haralanharjun luonnon- ja kulttuurimaiseman. Havisevalahden perukoilla on asutus- ja viljelymaisemaa, jonka läpi vanha maantie kulkee. Mäen rinteellä on entistä mäkitupa- ja torppa-asutusta, joka on rakennuskannaltaan pääosin uusiutunutta.

Keisarinharju on Roineen ja Villikanlahden välisen kapean kannaksen pohjoispäässä. Keisarinharjun 2000 valmistunut, uusittu, puinen ja kuusikulmainen torni on tuhoutunut tuhopoltossa kesällä 2006.

Kangasalan kirkonkylälle, Vesijärven ja ja Kirkkojärven väliselle kannakselle 1931 valmistunut Kirkkoharjun näkötorni on Suomen ensimmäinen, ja Stadionin tornin ohella ainoa, funkistorni. Rakennus on rapattu ja maalattu vaaleanruskeaksi. Tornirakennukseen liittyy matala, pyöreäkulmainen ja nauhaikkunainen rakennusosa, jonka päällä on katoton metallikaiteiden reunustama terassi. Itse torni on pyöreä ja umpinainen ja vaakasuuntaisten vyöhykkeiden jakama. Kirkkoharjun itäpuolella levittäytyy edustava viljelytasanko, jota halkovat Sorolan ja Tavelan kartanoiden koivukujat. Kartanoiden lisäksi maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilat sekä Karttialan ja Saikun rakennusryhmät.

Vehoniemen nykyinen näkötorni on rakennettu 1927 Vehoniemenharjun puistomaisen metsän keskelle, Roineen ja Villikanlahden väliselle kapealle kannakselle. Puurakenteinen torni on nelikulmainen ja ylöspäin suippeneva. Näköalatasanne erottuu tornin päässä leveämpänä, neliskulmaisena ja katettuna avoterassina. Torni on maalattu punertavaksi.
 
Historia
Keisarinharju sai nimensä 1819 Aleksanteri I:n käydessä sen rinteillä. Vääksyn kartanon omistaja hakkautti aiemmin Syrjänkorkeana tunnetulle harjulle linjoja, joilta maisema avautui edullisesti keisarille. Keisarinharjun ensimmäinen näkötorni rakennettiin 1881.

Kirkkoharjulle rakennettiin ensimmäinen torni 1882 ja nykyinen funktionalististyylinen 1931. Vehoniemeen rakennettiin näkötorni 1892. Nykyisen tornin rakensi Kangasalan kunta 1927 paikalla jo sijainneiden ravintolan ja matkailumajan viereen. Haralanharjun laelle rakennettiin ensimmäinen näkötorni 1895.
 
Lisätietoa
Längelmäveden seudun historia I, Längelmäen historia I. Forssa 1949.

Olavi Anttila, 110 kehityksen ja kasvun vuotta, Kangasalan historia 3, vuodet 1865-1975. Kangasalan kunta 1987.

Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275 Tampere 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  matkailurakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kirkkoharjun näkötorni.

Vehoniemen näkötorni.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kangasalan näkötornit
 
© Museovirasto 2009