på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ruovesi Pirkanmaa
Ruoveden kirkonkylä
 
Kuvaus
Hämeen entisiin erämaihin Näsijärven pohjoisen järvireitin varrelle syntyneen historiallisen Ruoveden emäseurakunnan rakennushistoriallisesti merkittävä kirkko ja harjun rinteessä sijaitseva raittimainen kirkonkylä rakennuksineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus.

Ruoveden kirkonkylän maisema rajautuu Ruoveteen ja peltojen kehystämään Pappilanlahteen. Kirkonkylän halki kulkeva harju on määritellyt tiestön linjauksen ja asutuksen sijainnin. Kirkonkylän halki kulkeva tie on alkuaan 1600-luvulla perustettu Pohjanmaan tie, jota avautuu näkymä pienen peltoaukean takana sijaitsevalle 1700-luvun puiselle ristikirkolle. Kirkon ympärillä on säilynyt avoin maisematila. Kirkkomaisemaan liittyy kirkonkylän kansakoulujen näyttävät rakennukset. Maantien lisäksi toinen lähestymissuunta on ollut laaja vesistö, jonka merkityksestä kertovat ranta-alueelle sijoitettu kirkko ja lähellä oleva laivalaituri.

Rakennusteknisesti taidokas ja tilallisesti keskitetty kaksikymmentäneljäkulmainen ristikirkko kuuluu 1700-luvun puurakentamisen huippusaavutuksiin. Kirkko on sekä sisä- että ulkoviisteinen ristikirkko. Ristivarsien päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu kookas sakaristo on itäpäädyssä. Kirkossa on jyrkkälappeinen korkea aumakatto, jonka keskustasta kohoaa sipulipäätteinen lanterniini. Alkuperäisestä laajennetut ikkunat jäsentävät vaakalaudoitettua julkisivua. Kirkkosalissa on ristivarsissa kaarevat tynnyriholvit ja ristikeskuksessa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli. Kirkon alkuperäinen sisustus ei ole säilynyt. Kellotapuli on alkuaan rakennettu rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1785 Åkerblomin oppipojan, rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla. Kirkkotarhassa on lukuisia vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä ja Pekkalan kartanon puinen hautakappeli. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928.

Ritoniemen kartanon omaperäistä arkkitehtuuria edustavat rakennukset sijaitsevat kirkolle erkanevan tien risteyksessä. J.L. Runeberg oli kotiopettajana Ritoniemen kartanossa ja tältä ajalta on peräisin joukko Vänrikki Stoolin tarinoiden runoluonnoksia. Pappilanlahden maisemassa sijaitseva lähde on saanut nimensä kansallisrunoilijan mukaan. Ritoniemen kartanon rakennuttama kivinen lainamakasiini ja puinen pitäjänmakasiini ovat vastapäätä kunnantaloa kirkonkylän raitin varrella. Raitin tarjoamaa ryhdikästä sijoittelua noudattaa niin vanha kuin uudempikin rakennuskanta, paria raittilinjasta sisäänvedettyä uudempaa rakennusta lukuun ottamatta.

Vanhimmat palvelun rakennukset, kaupat ja hotelli sekä kunnan toimitilat kuten Heikki Tiitolan suunnittelema kunnantalo muodostavat keskusraitin harjun puoleiselle laidalle yhtenäisen, tielinjaan kiinnittyvän rivistön, joka päättyy kunnansairaalan rakennuksiin. Rivistön uusinta rakennuskantaa edustava kaupparakennus keltaiseksi maalattuine lautaverhouksineen on suuresta koostaan huolimatta saatu sopimaan kyläkuvaan varsin onnistuneesti. Raittirakennusten takana harjulla on samansuuntainen rivi lehtevän puuston ympäröimiä asuinrakennuksia. Kotiseutumuseon runsasrakennuksinen alue sijaitsee harjun laella.
 
Historia
Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla erotetun Ruoveden seurakunnan edellinen 1654 valmistunut kirkko purettiin nykyisen valmistuttua. Kirkko rakennettiin 1777-1778 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan 1904-1905 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Holvin ponttilautaverhous poistettiin kirkon viimeisimmässä, arkkitehti Heikki Elomaan johdolla 1977-1978 tehdyssä korjauksessa.

Ruoveden kirkonkylä muodostui Ritoniemen kartanon maille. Ritoniemen kartanon päärakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella. Sitä jatkettiin ja siipiosat korotettiin kaksikerroksisiksi 1852. Kartanon ja pitäjän rakennuttamat lainamakasiinit valmistuivat 1800-luvun keskivaiheilla. Ruoveden kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu valmistui 1869, nykyinen 1871. Kunnantalo rakennettiin 1915. Kotiseutumuseo perustettiin 1932.
 
Lisätietoa
Oiva Kallio, Ruoveden siunauskappeli. Arkkitehti 9/1928.

Runeberg - Ruovesi: Muistojulkaisu. Ruovesi 1954.

Tuomo Koukkula, Vanhan-Ruoveden historia II:1. Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta 1967.

Lars Pettersson, Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 79, 1978.

Pentti Vesanen, Ruoveden seurakunnan vaiheita 1560-1978. Ruoveden seurakunta 1978.

Oiva Hernesniemi, Vanhan-Ruoveden historia III:7/2, Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta 1991.

Sven E. Lindqvist, Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry 1992.

Pentti Vesanen, Kimmo Kontio, Vanhan Ruoveden historia III:7/1. Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta 1994.

Pekka Leskelä, Arkkitehti Oiva Kallio 1884-1964. Teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtiosaston tutkimuksia 15/1998.

Nina Rinta-Porkkunen, Ruovesi rakennusinventointi 2001. Tampereen museot 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kartano; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ruoveden kirkkomaisema. Puistikossa Ritoniemen kartano. Pellon ja harjun välissä kirkonkylän keskusraitti.

Ruoveden kirkko.

Ruoveden keskusraittia.
 
Kartta: Ruoveden kirkonkylä
 
© Museovirasto 2009