på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sastamala Pirkanmaa
Kokemäenjoen voimalaitokset
Kuvaus
Kokemäenjoen varrelle eri vuosikymmeninä rakennetut, nimekkäiden teollisuusarkkitehtien suunnittelemat ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset voimalaitokset kuvastavat koskivoiman käyttöä kasvavan sähköntuotannon tarpeisiin 1900-luvun kuluessa.

Yli 120 kilometriä pitkän, Pirkanmaalta Vammalan Liekovedestä alkavan ja Satakunnassa Porin kohdalla Selkämereen laskevan Kokemäenjoen koskiin on rakennettu 1900-luvun kuluessa useita maisemallisiksi kiintopisteiksi muodostuneita vesivoimalaitoksia.

Pirkanmaan puolella merkittävimmät Kokemäenjokivarren voimalaitokset ovat Tyrvään ja Äetsän voimalaitokset. Samaan ryhmään kuuluu Satakunnan puolella 1939 arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmin valmistunut Harjavallan suurvoimalaitos Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitsevassa koskessa.

Tyrvään voimalaitos on rakennettu Kokemäenjoen alkukohtaan Hartolankoskeen, Liekoveden eteläpäähän. Vanhat rantaviivaan rakennetut voimalat vuosilta 1906 ja 1913 ovat rantaviivan siirryttyä jääneet kuivalle maalle. Tyrvään Voimaosakeyhtiön rakennuttama pelkistetyn rationalistinen, tiilirakenteinen voimalaitos on vuodelta 1951. Voimalaitoksen patoa kulkeva tie yhdistää Kaukolan ja Tyrvään kylät. Voimalamiljööseen liittyy Hiidenmäen länsirinteeseen voimalaitoksen henkilökunnalle rakennettu asuinalue. Maisemallisesti keskeisen voimalan yläpuolella avautuu järvimaisema ja alapuolella on jyrkkärantainen jokiuoma, jonka etelärannalla on puistoalue.

Punatiilinen Äetsän voimalaitos on rakennettu 1920-luvulla Meskalankoskeen varmistamaan sähköntoimitus 1890-luvun lopulla perustetulle Äetsän tehtaille, myöhemmin Finnish Chemicals Oy:lle. Rationalistishenkinen voimalaitos on Anjalankosken Inkeroisten ohella toinen pääasiassa arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelemista voimalaitoksista. Tiilestä muurattujen rakennusosien alapuoliset perustus- ja patorakennelmat ovat hakattua kiveä ja betonia. Suuressa konehallissa on seitsemän turbiinia, jotka ovat edelleen käyttökunnossa. Voimalan patokorkeus on 5,9 metriä. Voimalamiljööseen kuulu myös uudempi 1990-luvulla käyttöönotettu, kokonaan kallioon louhittu automatisoitu koneasema. Voimalaitoksen itäpuolella Kokemäenjoen ylittää maan pisin puurakenteinen riippusilta, joka on rakennettu 1948 Keikyän kunnan ja Finnish Chemicals Oy:n rahoituksella. Voimalaitos ja riippusilta korkeine tukipylväineen ja vaijerikaarineen leimaavat vahvasti jokivarren maisemaa.

Äetsän ja Tyrvään voimalaitokset sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Kokemäenjokilaakson maisema-alueella.
 
Historia
Kokemäen koskivoimaa hyödynnettiin vuosisatojen ajan myllyjen toiminnassa ennen voimalaitosten ja niiden patolaitteiden rakentamista. Vanhimmat Kokemäenjoen voimalat sijoitettiin myllyjen tapaan rantavirtaan. Myös Tyrvään Hartolankoski oli vuosisatoja myllypaikkana ja Tyrväänkylän puolelle sijoitetut ensimmäiset sähkövoimalaitokset vuosilta 1906 ja 1913 sijoittuivat rantavirtaan. Hartolankoski padottiin 1946-1950 ja siihen suunnitteli nykyisen voimalaitoksen arkkitehti Jarl Eklund.

Äetsän Meskalankoskeen valmistui ensimmäinen voimalaitos 1919-1921, jolloin yläjuoksun puolella oleva Äetsänkoski perattiin veden nostamiseksi. Äetsä oli ensimmäinen koko joen ylittävä voimalaitos. Äetsän voimalaitoksen rakentaminen liittyi 1900-luvun alun energiakriisiin. Kiviihiilen hinnannousu ja lisääntyvä voimantarve nosti vesivoimarakentamisen ajankohtaiseksi. Niinpä Porissa kivihiiltä voimanlähteenä käyttävän höyryvoimalaitoksen omistajan Oy Rosenlewin tytäryhtiö Björneborgs Kraft osti Keikyän Äetsän, Peevolan ja Meskalan kosket. Voimalaitoksen piirustukset tilattiin arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergiltä ja Äetsän voimalaitoksen mittava rakennustyö ajoittui pääasiallisesti vuosiin 1921-1923. Muuraustiilet toimitti Rosenlewin oma tiilitehdas Porin Ulasoorissa. 1990-luvulla louhittiin padon eteläpuolelle uusi uoma tehokkaamman hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siihen sijoitettu, oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n suunnittelema uusi voimalaitos otettiin käyttöön 1996.
 
Lisätietoa
V.M. Vahervuori, Äetsän voimalaitos. Teknillinen aikakauslehti 1921:3.

Gunnar E. Lax, Suomen rakennettu vesivoima vuoteen 1947 mennessä. Voima ja valo 1946:12.

Mikko Nordquist, Tyrvään uusi vesivoimalaitos. Voima ja valo 1951:5-6.

Suomen teollisuuden arkkitehtuuria. Suomen arkkitehtiliitto. Helsinki 1952.

Raimo Salokangas et al. (toim.), Suomen vesivoima. Suomen vesivoimayhdistys. 1968.

Raimo Viikki, Suur-Huittisten historia III, 1990.

Kokemäen yläjuoksun maisema, Äetsän seudun maisemaselvityshanke osa 1. Arkkitehtitoimisto Lehto - Peltonen - Valkama Oy. s.l. s.a.
 
kohteeseen sisältyy:  silta; työväen asuintalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tyrvään voimalaitos ja padon ylittävä tie.

Tyrvään voimalaitos.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kokemäenjoen voimalaitokset
 
© Museovirasto 2009