på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Jyväskylä Keski-Suomi
Kortepohjan asuma-alue
Kuvaus
Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Parhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle.
 
Historia
Arkkitehti Bengt Lundstenin kilpailuvoittoon 1964 perustunut asuinalue, Jyväskylän Kortepohja oli monella tavalla merkittävä suomalaisten 1960-luvun asuinalueiden suunnittelussa. Suunnittelijan pyrkimyksenä oli vapaasti metsäiseen ympäristöön sijoitetun asuinalueen sijasta saada aikaan urbaani, tiivis asuinympäristö matalahkoilla rakennuksilla, joiden sijoituksella on yhteys 1800-luvun kaupunkien ruutukaavamuotoon.

Lundsten laati kilpailusuunnitelman pohjalta alueen asemakaavan 1966 (korttelit 10-19). Lundsten ja arkkitehti Esko Kahri piirsivät 1967-1968 korttelien 13 ja 15 tyyppitalosuunnitelmat ja niiden mukaiset asuinrakennukset valmistuivat 1968-1970. Asuinrakennuksia näihin kortteleihin suunnitteli Lundstenin ja Kahrin suunnitelmien ideoita noudattaen myös arkkitehti Antti Eskelinen 1971-1972. Kortteleiden keskelle rakennettiin Lundstenin suunnittelemat huoltorakennukset ja pyörävarastot, joita laajennettiin myöhemmin Eskelisen suunnitelmien pohjalta.

Rakennukset valmistettiin Lohjan Kalkkitehtaan kehittämistä Siporex-elementeistä ja Enso-Gutzeitin puuelementeistä. Lundstenin arkkitehtitoimiston lisäksi suunnitteluun osallistui kaksi helsinkiläistä insinööritoimistoa, Viiste ja Juhani Salmivalli.
 
Lisätietoa
Bengt Lundsten, Jyväskylän Kortepohjan asuntoalue. Arkkitehti 3-4/1967.

Asko Salokorpi, Finnish Architecture. Copenhagen 1970.

Vilhelm Helander, Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. Helsinki 1987.

Pekka Pakkala, Vapaasta geometriseen - suomalaisen asuinaluesuunnittelun vaihtuvat ihanteet. Arkkitehti 7-8/1991.

Jyväskylän kirja. Katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylä 1997.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Piia Kaskinen, Pirunmaa pellon reunalla. Kortepohjan tarina. Jyväskylä 2002.

Leena Lindell, Jyväskylän Kortepohjan inventointi 2009. Keski-Suomen museon KIOSKI -inventointitietokanta (11.2.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; kaupungin asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kortepohjan asuma-alue.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kortepohjan asuma-alue
 
© Museovirasto 2009