Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Eura Satakunta

Hinnerjoen kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hinnerjoen kirkonkylä
Kuvaus
Hinnerjoen kirkonkylä kuvastaa hyvin pienten kirkonkylien rakennetta ennen 1900-luvun voimakasta uusiutumisvaihetta.

Hinnerjoen kirkon lähiympäristön rungon muodostaa peltomaisemaa kaartava Kirkkosillantie. Tuuhean puuston ympäröimä vanha asutus on sijoittunut tien länsi- ja pohjoispuolelle. Kirkko ja pappila sekä pitäjänmakasiini ovat tien ja syvähkössä uomassa kulkevan Lapinjoen risteyskohdassa. Maisemakuvaa leimaa pienipiirteisyys. Kyläkuvalle ovat leimallisia korkeat, leikatut kuusiaidat ja aitojen välissä kulkevat tiet. Kyläraitin varrella ovat Kreulan rakennusryhmä sekä kirkonkylän talonpoikaisrakentamista hyvin edustava Heurun rakennusryhmä joen toisella puolen. Mäkitupa-asutus on keskittynyt alueen itäosaan, raitin varrelle.

1700-luvun lopussa nykyiselle paikalleen siirretty länsitornillinen ristikirkko sijaitsee joen koskipaikan partaalla. Kirkon vieressä on luonnonkivestä rakennettu pitäjänmakasiini. Kirkon ja pappilan välitse kulkevan joen ylittää vanha kaksiholvinen kivisilta.

Kirkon länsipuolella on Hinnerjoen seuratalo, jonka pihalla on tuulimylly.
 
Historia
Laitilaan kuuluneesta Hinnerjoesta tuli Laitilan kappeliseurakunta 1695 ja itsenäinen kirkkoherrakunta 1864. Nykyinen kirkko valmistui 1755 lähelle koskea. Suunnittelijana ja rakennuttajana toimi turkulainen Jakob Hollender.

Pieneksi jäänyt kirkko siirrettiin kauemmaksi joesta 1799. Siirron ja laajennuksen suunnitteli Lapin pitäjän lukkari Job Höckert, joskin lopulliset piirustukset laati Tukholman yli-intendentinvirasto. Kirkko korjattiin perusteellisesti 1921 Ilmari Launiksen suunnitelmin.

Pappilan päärakennus valmistui maalaistaloksi 1868 ja sitä laajennettiin 1915. Pitäjänmakasiini valmistui 1881. Hinnerjoen silta valmistui 1883. Seuratalo valmistui 1908 ja sitä laajennettiin 1930-luvulla.

Kreulan tila, jolla toimi kestikievari 1759, jaettiin Kylä-Kreulaksi ja Vehmaan-Kreulaksi 1830-luvulla.
 
Lisätietoa
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Kantatieltä kylää. Hinnerjoen kylän maankäyttösuunnitelma. Kyläsuunnittelun ja MRL:n osallistumiskäytäntöjen yhdentäminen -projekti 2005.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; pienasumus; seurantalo; silta; talonpoikaistalo; tie; tuulimylly;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Hinnerjoen kirkko. Marja-Terttu Knapas 1980
Hinnerjoen kirkko. Marja-Terttu Knapas 1980.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009