Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Huittinen Satakunta

Nanhian kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nanhian kylä
Kuvaus
Nanhian kylän ja Sammun kylän Takkulan ratsutilan perinteinen rakennuskanta on säilynyt hyvin. Rautakautinen kalmisto ja alueen nimistö viittaavat pitkään asutushistoriaan Kokemäenjokeen laskevan Sammunjoen varrella.

Sampujoen etelärannan viljelysaukealla Nahnian kylän vanhoja maatiloja ovat Kylä-Juusela, Mäki-Juusela, Ala-Juusela ja Yli-Juusela, joiden tilakeskukset sijaitsevat isossa jaossa osoitetuilla paikoilla. Pihapiirien rakennuskanta ja rakennusten sijoittelu on säilynyt rakentamisaikaisessa, etupäässä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun, muodossa. Sammunjoen varrella vanhassa kyläkeskuksessa ovat Ytin talo ja Kylä-Juusela.

Säätyläisrakentamista edustavan Takkulan ratsutilan päärakennus, osa talousrakennuksista ja puisto ovat 1700-luvulta. Pihapiirissä on rautakautinen kalmisto.

Nanhian kylä rantapeltoineen on jäänyt uuden yhdyskuntarakenteen keskelle ja viljelysaukeat Huittisten kirkonseudun ympärillä ovat nykyisin osin uutta pientalo- ja teollisuusaluetta. Sammun kylätontin vanha asutus on tuhoutunut ja rakennuskanta uudistunut Takkulan tilaa lukuunottamatta.
 
Historia
Nanhian ja Sammun kylien asutus Sammunjoen varrella on todennäköisesti peräisin jo esihistorialliselta ajalta, mihin viittaavat rautakautiset kalmistot ja läheinen Käräjämäki. 1560-luvulla Sammun kylässä oli 17 taloa, mikä teki siitä yhden seudun suurimmista kylistä. Nahnian kylässä oli 8 taloa.

Keskiaikainen, Turusta Ylä-Satakuntaan johtanut maantie ylitti joen Sammun kylän kohdalla. Sammu ja kylään kuulunut Takkula muodostivat Suur-Huittisten hallinnollisen ja asutuksellisen keskuksen viljavine peltoneen. Sammun ja hieman pienemmän Nahnian tiiviit ryhmäkylät sijaitsivat joenvarrella olevilla moreenisaarekkeilla aina isojakoon saakka.

Takkula on keskiajalla syntynyt ratsutila, jonka omistajia olivat 1500- ja 1600-luvulla nimismiehet ja 1700-luvulla pappissuvut. Päärakennus rakennettiin merikapteeni Fredrik Idmanin aikana 1790-luvulla ja sen suunnitteli lääketieteen professori, amatööriarkkitehti Gabriel Bonsdorff yhtäaikaisesti Huittisten pappilan kanssa. Keskiosa korotettiin kaksikerroksiseksi 1800-luvun alkupuolella empiren hengessä.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala, Gabriel Nikander. Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

Viikki Raimo, Suur-Huittisten historia I. Jyväskylä 1989.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kylä; talonpoikaistalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009