 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Karstula | Keski-Suomi | |
Karstulan kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karstulan kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Karstulan vanhan kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti tärkein kokonaisuus on kirkko ympäristöineen, kirkkoa sivuava keskusraitti sekä näiden ympäristöön 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut taajama asuin- ja liiketaloineen.
Karstulan hirrestä rakennettu kirkko on valmistunut 1853. Kirkon kookkaaseen kuutiomaiseen keskitilaan liittyvät keskitilan kattolistan alapuolelle jäävät eteishuonemaiset ristivarret. Kirkon keskellä on neliskulmainen, ikkunoilla varustettu lanterniinikupoli. Kirkkosali on poikkeuksellisen korkea ja sen keskeistila sangen vaikuttava. Alttaritaulu "Kristus puhuu kansalle Genesaretin järvellä" on Pekka Halosen 1905 maalaama. Kellotapuli on alkuaan rakennettu 1815 sekä korotettu ja uudistettu perusteellisesti 1861 rakennusmestari Henrik Kuorikosken johdolla. Kirkon eteläpuolella ovat mm. sotien muistomerkit ja hauta-alueet. Karstulan kirkonkylä on Pääjärven, Mustalammen ja Päällinjärven välisellä kannaksella. Etelästä saavuttaessa kirkkomaisema avautuu Korpelan maatilan rakennusten ja peltokaistaleen takana. Alueella näkyvät kirkonkylän rakentumisen kehitysvaiheet: 1800-luvulta on mm. kirkko ympäristöineen sekä maatilarakentamista, kauppa- ja asuintalot keskusraitilla ja sen ympäristössä ovat myöhempiä. Karstulan suojeluskuntatalo Suoja on 1930-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Karstula muodostettiin Saarijärven alaiseksi kappeliseurakunnaksi 1775 ja itsenäinen seurakunta siitä tuli 1858.
Engelin jälkeisen empirekauden tyyppiä edustava kirkko on rakennettu vuonna 1853 Intendentinkonttorissa 1844 tehtyjen piirustusten mukaan rakennusmestari Jaakko Kuorikosken johdolla. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan 1904 tehdyssä korjauksessa pohjakaavaltaan neliömäiseen kirkkosaliin rakennettiin puolipyöreä lehterikerros. Se poistettiin puolestaan arkkitehti Kauno S. Kallion tekemässä korjauksessa 1953. Taiteilija Ilmari Wirkkala piirsi kansalaissodan muistomerkin 1922 ja arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen suunnittelivat viime sotien sankarihauta-alueen sankaripatsaineen 1957. Kirkon ja sen lähistöllä olleiden talonpoikaistalojen tuntumaan alkoi 1859 maakaupan ja 1870-luvun elinkeinojen vapautumisen ansiosta vähitellen 1800-luvun lopulla tulla ensimmäisiä kauppoja, jotka toimivat aluksi vanhoissa asuinrakennuksissa, mutta myöhemmin keskusraitin varrelle rakennettiin asuin- ja liiketaloja. |
||
| Lisätietoa | ||
| Karstulan kirkonkylän rakennusinventointikohteet. Irmeli Suviola, Päivi Andersson. Keski-Suomen maakuntamuseo 1987.
Pirjo Pennanen, Karstulan hautausmaiden inventointi. Keski-Suomen museo 1989. Päivi Alamäki, Karstulan kirkot. Karstulan kirja 1998. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä; pihapiiri; seurantalo; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Karstulan kirkko ja keskusraitti. Hannu Vallas 2005. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU