på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Siikainen Satakunta
Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri
Kuvaus
Satakuntalaisen talonpoikaisarkkitehtuurin erittäin edustavia yksittäisiä esimerkkejä on säilynyt Siikaisten Otamon, Vuorijärven ja Leppijärven kylissä. Tilojen päärakennuksille on leimallista pitkä ja kapea runko sekä erittäin koristeellisesti listoitetut, moni-ikkunaiset ja kulmistaan viistetyt kuistit ja leikkauskoristellut vellikellot. Pihapiireille on leimallista rakennuskannan umpipihainen hahmo.

Vuorijärven rannalla sijaitsevan kylän ympäristön korkeuserot ovat huomattavat. Rinnepellot ovat raivattu mäkien välisiin laaksoihin ja järven rannoille. Ylhäällä mäellä on Ylisentalon hyvin säilynyt rakennusryhmä, joka on rakennettu tiiviisti pihan ympärille. Alhaalla laaksossa on Juhantalon perinteinen päärakennus vuodelta 1874. Rakennukseen kuuluu koristeellinen kuisti ja vellikello.

Otamojoen varrella olevan Otamon kylän keskeisten maatilojen Vanhatalon, Mikkolan ja Juhalan rakennuskannassa on säilynyt rikasmuotoista talonpoikaisarkkitehtuuria.

Leppijärven ympärille hajaantuneiden Starckin, Isotalon ja Hirsimäen tiloilla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Starckin suuri uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1886. Siikaslaisen leiman rakennuksille antavat kaksoiskuisti ja vellikello.
 
Historia
Pienten järvien ja jokien halkoma Siikaisten pitäjän alue oli pitkään rannikon ja Merikarvian takamaata, jota hyödynnettiin lähinnä eräkäyntiin aina 1600-luvulle saakka. Ensimmäisenä asutettiin Isojärven pohjoispäässä oleva Otamon kylä, jonka ensimmäinen talo perustettiin 1650-luvulla. Varsinainen alueen asutus alkoi suuren reduktion jälkeen 1680-luvulla. Leppijärvi ja Vuorijärvi asutettiin 1600-luvun lopulla.

Puun kysyntä kasvoi 1860- ja 1870-luvulla höyrysahojen yleistyessä. Siikaisten alueen etuna oli suuret metsävarat ja hyvät uittomahdollisuudet lähiseudun sahoille. Metsäkauppojen tuoma varallisuus näkyi tilojen asuinrakennusten koristelussa, erityisesti näyttävistä lasikuisteista tuli varallisuuden näyteikkunoita. Samaan aikaan umpipihoista luopuminen toi päärakennukset aikaisempaa paremmin esiin. Kuistit ja niiden koristelu olivat usein kiertävien rakentajien töitä, jotka olivat saaneet oppinsa laivanrakentamisessa. Koristeaiheita lainattiin kirkkojen saarnastuoleista ja huonekaluista.
 
Lisätietoa
Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa, Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä, Helsinki 1996.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri
 
© Museovirasto 2009