på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Luumäki Etelä-Karjala
Luumäen kirkko
Kuvaus
Luumäen puinen empirekirkko edustaa Intendentinkonttorin suunnittelua. Kirkko muodostaa maisemallisen kiinnekohdan näkyen laajalle yli ympäröivän viljelymaiseman.

Luumäen kirkko sijaitsee mäen harjanteella tovin matkaa Taavetista itään. Sisäviisteisessä ristikirkossa on ristikeskuksesta kahdeksankulmaisen sileän attikaosan yläpuolella kohoava, pieneen lanterniiniin päättyvä kupoli. Kirkkosalissa ristikeskusta hallitsevan kupolin attikaosa on poikkeuksellisen korkea. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kattolistojen alapuolella niin ulko- kuin sisätilassa kulkeva uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke.

Kirkon 25-äänikertaiset urut vuodelta 1908 (Bror Axel Thulé) kuuluvat harvoihin koneistoltaan ja dispositioltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin maassamme.

Kiviaita rajaa kirkon ympärille pyöreän puistikon. Tie kirkonmäelle nousee hautausmaiden välistä. Ns. Saksalan hautausmaalla kirkkoaukion laidassa on sankarihaudat. Alueella on myös sijainnut seurakunnan ensimmäinen kirkko. Sen vieressä olevalla, ns. vanhalla hautausmaalla, on seurakunnan edeltäneen kirkon paikka, presidentti P.E. Svinhufvudin hauta ja vuoden 1918 sisällissodan leijona-aiheinen muistomerkki.
 
Historia
Luumäki perustettiin Lappeen kappeliksi 1630-luvulla ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1642. Nykyistä edellinen, 1700-luvun alkupuolella rakennettu kirkko ja 1781 rakennettu kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1839.

Seurakunta oli hankkinut piirustukset uutta kirkkoa varten jo 1831, koska 1730-luvun alussa rakennettu kirkko oli osoittautunut pieneksi ja huonokuntoiseksi. Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedtin laatima piirustus valmistui ja vahvistettiin 1833. Se noudattaa tarkoin arkkitehti C.L. Engelin 1824 piirtämää Alajärven kirkkoa. Rakentamispäätös viivästyi uuden kirkon paikasta syntyneen riitelyn takia pitkäksi aikaa. Kirkon sijoituspaikaksi oli ehdolla edellisen kirkon paikka sekä Taavetti. Vasta seurakunnan käytössä olleen kirkon ja tapulin tuhouduttua salaman iskusta aloitettiin uuden kirkon rakentaminen 1843. Kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1845. Kellotapuli valmistui 1876.

Kirkon nykyasu ulko- ja sisälaudoituksineen on 1911 tehdystä, arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemasta korjauksesta. Sakariston päällä alttarilaitteen takana ollut lehteri laudoitettiin umpeen. Kirkkoa korjattiin 1971 arkkitehti Ensio Louhiluodon johdolla.
 
Lisätietoa
Heikki Klemetti, Suomalaisia kirkonrakentajia 1800-luvulla. Porvoo 1936.

Veli-Matti Syrjö, Lappeen kihlakunnan historia II. Helsinki 1985.

Timo Lievonen, Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4/87. 1987.

Kalevi Kumpulainen, Luumäen historia. Luumäen kunta 1992.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Luumäen kirkko.

Luumäen kirkon kellotapuli.

Sisällissodan 1918 muistomerkki Luumäen hautausmaalla.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Luumäen kirkko
 
© Museovirasto 2009