 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Vallilan asuinalueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vallilan asuinalueet | ||
| Kuvaus | ||
| Puu-Vallila ja uusi Vallila muodostavat laajan 1900-luvun alkukymmeninä työväestölle rakennetun asuinalueen, joka erinomaisesti säilyneenä kuvastaa aikakauden pyrkimyksiä kohentaa kasvavan ja teollistuvan pääkaupungin työväestön asuinoloja kaupunkisuunnittelun ja asuntotuotannon ohjauksen keinoin.
Puu-Vallilassa 1910-luvun ihanteita ilmentävät pienet tontit kapeiden maastoa seurailevien katujen varrella. Katuja reunustavat mansardikattoiset puutalot, korttelin sisään jäävät pihapuutarhat talousrakennuksineen. Vaikka vanhassa Vallilassa korkeatasoinen ja edullinen työväen asuminen omissa asunnoissa jäi aikanaan toteutumatta siksi, että mallipiirustuksia noudattavin suunnitelmin toteutettuihin taloihin tulikin ahtaita vuokra-asuntoja, on vanha Vallila arvostettu pienimittakaavainen ja yhtenäinen kokonaisuus. Uusi Vallila on 1920-luvulla Puu-Vallilan rinnalle Mäkelän- ja Sturenkadun ympäristöön yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteiden mukaan rakennettu laaja työväestön asuinalue, jonka rakentamisen ovat mahdollistaneet osittain kunnan ja valtion uudet lainoitusmuodot. Pääliikenneväylien varsilla ovat kapearunkoiset kivirakenteiset kerrostalot, joiden asuinhuoneistot on pyritty suunnittelemaan valoisiksi. Sekä Hauhontien että Mäkelänkadun kerrostalojen suojassa pienempien katujen varsilla ovat puutalot, kuten klassistiset Keuruun- ja Vanajantien kolmen porrashuoneen kaksikerroksiset asunto-osuuskuntien talot. Sturenkadun tuntumassa kerrostalot kiertävät koko korttelin ympäri muodostaen isoja korttelipihoja. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön suurkortteli on niistä huomattavin ja täydellisin suurpihaidean, oman puistopihan, toteutus. Suuren asuinkorttelin ja Hämeentien väliselle kaistaleelle rakennettu Paavalin kirkko korkeine torneineen on kaupunginosan maamerkki. Punatiilestä rakennettu klassistinen kirkko on suorakaiteen muotoinen basilika. Sen kuoripäädyn vieressä kohoaa italialaisten esikuvien tapaan korkea, ympäröivää puistoa hallitseva kellotorni, joka puolestaan yhdistyy aukiomaista pihaa rajaaviin seurakunnallisiin tiloihin. |
||
| Historia | ||
| Vallilan työväestön asuinaluetta asemakaavoitettaessa haluttiin poiketa Kallion kaupunginosan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaavoitusratkaisuista. Kalliossa maastosta piittaamaton suureellisten katujen verkko oli kallis toteuttaa ja suuret tontit soveltuivat vain isojen vuokratalojen rakentajien tarpeisiin.
Nk. Vallila-komitea perustettiin 1907 selvittämään epätyydyttävien asunto-olojen syitä ja etsimään niihin ratkaisuja. Puu-Vallilan "vaihtelevan näköisen ja asukkaita miellyttävän" huvilakaupunginosan kaavoitukseen osallistui kaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung. Kaupungin vuokratontit jaettiin ensin 1908 tonttijakokartassa, 13 korttelia Mäkelänkadun länsipuolelle ja 9 korttelia itäpuolelle. Mansardikattoisten puutalojen tyyppipiirustukset laati arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Rakentaminen, joka toteutui 1910- ja 1920-luvuilla, pääsi tavoitteista poiketen gryndereiden haltuun ja asuinrakennuksista tehtiin oman talon sijasta useiden perheiden vuokrakasarmeja. Osa taloista tuhoutui 1944 pommituksissa. Bertel Jungin nk. uuden Vallilan laajennussuunnitelmat eli jakoalueen kaava vahvistettiin 1916. Uusi Vallila suunniteltiin niinikään vähävaraisten terveelliseksi ja turvalliseksi asuinalueeksi suurempine asuntoineen. Alueella sovellettiin yhtenäisiä julkisivukaavioita. Aiemmin rakentuneelle alueelle Puu-Vallilaan tuli mm. Jussi ja Toivo Paatelan ja Armas Lindgrenin suunnittelemia puutaloja. Mäkelän- ja Sturenkadun alueelle rakentui alunperin suunniteltujen puutalojen sijaan kivitaloja ja suurkortteleita asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan kaavamuutosten pohjalta. Kunnallisista asuinkerrostaloista Mäkelänkadun länsiosassa manittakoon Gunnar Taucherin suunnitelmin 1925-1926 rakennetut kivitalot. Uno Moberg puolestaan suunnitteli Mäkelänkadun varrella sen itäpäässä olevat kerrostalot. Muita Vallilan 1920-luvun asuinkerrostaloja ovat mm. Jussi ja Toivo Paatelan As. Oy Eura ja Martti Välikankaan suunnittelemat As. Oy Hauho ja As. Oy Sture. Kone- ja Siltarakennus Osakeyhtiön rakennuttama kortteli rakennettiin 1917-1929 Armas Lindgrenin ja Bertel Liljequistin suunnitelmin. Korttelin sisäpuolelle muodostuneen avoimen puistopihan istutussuunnitelman teki Elisabeth Koch, joka jo varhain sovelsi mm. englantilaisia puutarhasuunnittelun ideoita Suomeen. Vuonna 1931 valmistuneen Paavalin kirkon suunnitteli Bertel Liljeqvist. Puu-Vallilan rakennukset ja miljöö suojeltiin asukasliikkeen aloitteesta 1970-luvulla, jolloin alueelle oli jo vahvistettu uusi, vanhat rakennukset korvaava kaava. Talot peruskorjattiin 1980-luvun alussa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930. Suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja uusi Vallila. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 127. Helsinki 1981.
Moorhouse, Carapetian, Ahtola-Moorhouse, Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915. Helsinki 1987. Tommi Lindh, Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri. Vallilan ja Hermannin kaupunginosien inventointi. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/1997. Paavalin kirkko. Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Helsinki 1999. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsingin vanhaa Vallilaa 1974-76. Helsinki-seura 2001. Marja Terttu Knapas, Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. Jorma Parviainen, ym., Paavalinkirkko Stadin helmi. Paavalinkirkon syntyhistoriaa, arkkitehtuuria ja elämää. Paavalin seurakunta 2011. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kellotapuli; kirkko; pihapiiri; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Katunäkymä Puu-Vallilasta. Lea Heikkinen 2007. |
Katunäkymä Puu-Vallilasta. Lea Heikkinen 2007. |
Paavalinkirkko. Lea Heikkinen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU