 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Taka-Töölön kerrostaloalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Taka-Töölön kerrostaloalue | ||
| Kuvaus | ||
| Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.
Taka-Töölön 1930-luvun alun asuinkerrostaloarkkitehtuurissa on piirteitä klassismista ja Suomessa lyhyeksi jääneestä art deco -kaudesta. Vuosikymmenen lopulla rakennetut talot ovat jo puhdasoppisemman modernismin mukaisia ja suuri osa Sibeliuksenpuiston pohjoispuolisista kortteleista on funktionalismin periaatteiden mukaisesti avokortteleita. Taka-Töölön 1930-luvulta olevan 215 asuinkerrostalon joukosta mainittakoon Välskärinkadun talorivistö (arkkitehti Jalmari Peltonen) art deco -kaudelta, Töölön Helmi (arkkitehti Kaarlo Borg) 1930-luvun alusta ja Spennertin lamellitalokortteli (arkkitehti Ole Gripenberg) 1930-luvun lopulta. Topeliuksen puisto Töölön kirkon ja kirjaston välissä on yksi harvoja muotopuistojamme. Töölön kirkon hahmossa ja yksityiskohdissa on vaikutteita italialaisista maalaiskirkosta ja renessanssiarkkitehtuurista. Vaaleaksi rapatun suorakaiteisen runkohuoneen ulkoinen koristelu keskittyy muuta kirkkoa korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Kirkon pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi Taivaalliset pidot. Puiston pohjoispäässä oleva kirjastorakennus on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelma. Topeliuksen puiston itäpuolella on 1930-luvun alussa rakennettu Suomen Punaisen Ristin sairaala, nykyinen Töölön sairaala. Korttelissa on sijainnut aiemmin myös Kammion sairaala. Taka-Töölössä kolmionmuotoisella tontilla, josta alkaa osittain terassoitu Kirjailijapuisto, on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kansaneläkelaitoksen toimitalo. Rakennuskokonaisuus ryhmittyy puiston jatkeena olevan istutetun, katutasoa ylempänä olevan pihan ympärille. Työtilat rajaavat pihaa terassoituvana rakennuksena, ruokasali ja kirjasto muodostavat paviljonkimaiset rakennusosat. Rakennuksen sisätiloista merkittävimmät ovat henkilökunnan kirjasto ja asiakastilaksi suunniteltu korkea keskushalli. Toimitalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan. |
||
| Historia | ||
| Taka-Töölö on kaavoitettu 1900-luvun alussa samaan aikaan Etu-Töölön kanssa. Asemakaava perustuu Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun tulokseen. Vuonna 1906 vahvistetun Töölön asemakaavan laativat kilpailussa parhaiten menestyneet Gustaf Nyström ja Lars Sonck yhdessä. Kaavan vahvistamisen yhteydessä muodostettiin Helsingin XIII ja XIV kaupunginosa (Etu-Töölö ja Taka-Töölö). Bertel Jung uudisti kaavaa perusteellisesti jo 1916. Asemakaavanmuutoksia tehtiin rakentamisen edetessä aina 1930-luvun lopulle saakka. Funktionalismin kauden kerrostalokorttelit rakennettiin aluksi Jungin kaavaan perustuen umpinaisiksi ja myöhemmin Birger Brunilan laatimien kaavamuutosten mukaisesti yhä avoimemmiksi.
Topeliuksen puiston suunnitteli Ola Mannström, puisto valmistui 1938. Töölön seurakuntatalosta 1927 pidetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehti Hilding Ekelund. Ehdotus toteutettiin 1929-30. Alkuaan Töölön rukoushuoneeksi nimitetty rakennus oli osa laajempaa suunnitelmaa, johon oli tarkoitus myöhemmin liittää kirkko. Hanke ei toteutunut. Rukoushuoneesta tuli Töölön kirkko, kun Töölö pohjoisine takamaineen erotettiin omaksi seurakunnakseen 1941. Suomen Punaisen Ristin sairaala rakennettiin 1930-luvun alussa arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan, sairaalan laajennusosa 1960-luvulta on arkkitehti Veli Paatelan käsialaa. Kansaneläkelaitoksen toimitalon suunnittelusta järjestettiin 1948 kilpailu, jonka Aino ja Alvar Aalto voittivat. Rakennus valmistui 1956. Topeliuksen puiston pohjoispäässa sijaitsevan, 1970 valmistuneen kirjaston suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Birger Brunila, Marius af Schulten, Asemakaava ja rakennustaide. Helsingin kaupungin historia IV:1. Helsinki 1955.
Birger Brunila, Asemakaavoitus 1918-1945. Helsingin kaupungin historia V:1. Helsinki 1962. Raija-Liisa Heinonen, Funktionalismin läpimurto Suomessa. Helsinki 1986. Sirkka Impola, Töölö, kylä ja kaupunginosa. Entisaikain Töölö -näyttelyn esiteteksti. Helsinki 1983. Timo Keinänen, Töölön kirkko. Hilding Ekelund (1893-1984). Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografisarja. Helsinki 1997. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Tommi Lindh, Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta. Lisensiaatintutkimus. TKK 2002. http://www.saunalahti.fi/lindhto/ (verkkojulkaisu: ISBN 952-91-7666-X) Marja Terttu Knapas, Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kaava-alue; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; koulu; muu hallintorakennus; muu kulttuurirakennus; puisto; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Taka-Töölön umpikortteleita. Miika Karttunen 2007. |
Valhallankadun avokortteleita Taka-Töölössä. Saara Vilhunen 2007. |
Kerrostalokortteli ja 1932 valmistunut yksityissairaala Pohjoisen Hesperiankadun ja Runeberginkadun kulmassa. Saara Vilhunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU