| Kuvaus |
Kuhalan talon pihapiiri rantapeltoineen on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki talonpoikaisesta maatalouselinkeinosta ja rakentamisesta.
Kuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella, Koliman kylässä, kalaisuudestaan tunnetun Koliman rannalla. Talon rakennuskanta, joka jakautuu mies-, karja- ja riihipihaan, koostuu paristakymmenestä rakennuksesta. Päärakennus, suuret karjasuojat ja aitat sulkevat pihapiirin neljältä sivulta. Varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on aittoja, latoja, liitereitä, paja ja riihi.
Rakennukset ovat etupäässä 1800-luvulta. Kaikki rakennukset ovat hirsipintaisia ja maalaamattomia, 1900-luvun alussa rakennettua päärakennusta lukuun ottamatta. Kotipellon reunassa metsäsaarekkeissa on useita hirsisiä latoja. |
| |
| Historia |
Hyvien vesireittien varrelle kuuluva Koliman järven ympäristöt kuuluivat keskiajalla Hämeen talojen eräalueisiin. Alueen kiinteä asutus alkoi syntyä vasta 1500-luvun alkupuolella ja siitä vastasivat etupäässä savolaiset. Koliman kylään kuuluvan Kuhalan talo perustettiin 1690-luvun nälkävuosien jälkeen, 1707 isäntänä oli Matti Erkinpoika.
Kuhala muodostettiin perintötilaksi 1710, mistä saakka se on säilynyt saman suvun hallussa. Pitäjän väkiluvun kasvaessa 1700-luvun lopulta alkaen, kasvoi myös viljelymaan tarve. Viitasaarella oli raivauskelpoisia soita runsaasti. Viitasaarella ensimmäisenä raivauspalkinnon sai 1841 Lauri Niskanen Koliman Kuhalan tilalta. |
| |
| Lisätietoa |
Markkanen Erkki, Vanhan Viitasaaren historia, Saarijärvi 1983.
Viitasaaren rakennusinventointi, Osmo Kaitalehto. Keski-Suomen museo 1985.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
pihapiiri;
talonpoikaistalo;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU