på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kuopio Pieksämäki Sonkajärvi Vieremä
Savon järvimalmiruukit
Kuvaus
Savon järvimalmiruukit ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa. Ne kuvastavat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi.

1800-luvun alkupuolella syntyi Itä- ja Pohjois-Suomeen joukko järvi- ja suomalmia hyödyntäviä rautaruukkeja. Huomattavimmat Pohjois-Savon alueella olevista ruukeista ovat Sonkajärven Jyrkkä, Vieremän Salahmi, Karttulan Souru ja Etelä-Savossa Pieksämäen Haapakoski. Juankoskella sijaitseva Juantehtaan (Strömsdalin) ruukki on Suomen vanhin ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus. Ks. erillinen kohde Juantehdas.

Vieremällä 1807 perustetun Salahmin ruukin historia ja rakentaminen ovat jättäneet jälkensä alueelle ja muovanneet siitä kulttuurimaisemakokonaisuuden. Joen itärannalla olleiden tuotantorakennusten ja alinna kosken partaalla sijainneen masuunin alue on aidattu muinaisjäännösalueeksi. Padon yläpuolella itärannalla on myös komea empiretyylinen ruukinkartano Herrala, sen pohjoispuolella vanha ruukinkonttori. Ruukinkartanon yläpuolella kukkulan korkeimmalla kohdalla on 1858 rakennettu komea harmaakivinavetta ja muutamia punamullattuja hirsisiä talousrakennuksia. Kartanon lähirinne on istutettu koivumetsäksi.

Sonkajärjen Jyrkkäkosken 1831 perustettu ruukki sijaitsee Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Ruukin masuunit, muut tuotantorakennukset ja ruukinkartano ovat kosken partaalla patosillan molemmin puolin. Kosken keskellä sijaitsevalla Masuuninsaarella ovat 1835 rakennetun alueen vanhimman masuunin rauniot, kosken itärannan uudempi masuuni on vuodelta 1874. Siihen on liittynyt kankirauta- ja naulapaja. Masuunin piipun vieressä on 1938 rakennettu mylly ja siihen myöhemmin liitetty saha ja pärehöylä. Osa ruukin tuotantorakennuksista on rekonstruoitu. Kosken itäpuolisessa metsässä on hiiliuuneja. Ympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimaisemaa. Koskessa sijaitsevat Lystisaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.

Pieksänmaan Haapakosken 1842 perustetun ruukin alueella on vielä ruukkitoiminnan muistona masuuni, tiilirakenteiset tehdasrakennukset, ruukinkartano, konttorirakennukset ja joukko työväen asuinrakennuksia 1800–luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta. Ruukinalueen eteläpuolella on maisemallisesti merkittäviä laajoja laidunniittyjä. Lisäksi tehdasalueeseen kuuluu Huutokoskelta siirretty epäsäännöllisen muotoinen asuinrakennus ns. Keisarinnan sauna.

Karttulassa Sourun 1868 perustetusta ruukista, joka on sijainnut Kuttajärven rannalla Syvänniemen kylässä, on jäljellä enää vain komea tiilinen 25 metriä korkea savupiippu ja runsaasti erilaisten tiiviiseen yhdyskuntaan kuuluneiden rakennusten pohjia.
 
Historia
Suomen vanhimmat rautaruukit - Mustio, Anskuu, Suitia, Billnäs - toimivat kotimaisen raudan varassa. 1600-luvun jälkipuoliskolla malmi tuotiin Ruotsista. Suomen liittäminen Venäjään vaaransi raudan tuonnin Ruotsista ja Suomessa oli etsittävä vaihtoehtoisia keinoja raaka-aineen saamiseksi. Lisäksi Pietari tarjosi suuret markkinat erillaisille tuotteille. Malmin nosto järvistä oli vielä 1800-luvun puolivälissä kaivosmalmia edullisempaa. Järvissä ja soissa olevan rautamalmin hyödyntäminen merkitsi uusien ruukkien - Juankoski 1746, Salahmi 1810, Jyrkkäkoski 1831, Haapakoski 1842, Huutokoski 1859, Souru 1868 - perustamista Itä-Suomen järviseuduille.

Juankosken ruukki, Strömsdals bruk, sai alkunsa 1746 ja ruukin kukoistuskausi alkoi 1851 venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan ostettua sen. Saimaan kanavan valmistuttua hellat, padat, pannut ja muut taloustavarat löysivät tiensä Juankoskelta Pietarin markkinoille. Ruukista vietiin myös raakarautaa, maatalouskoneita ja turbiineja. Ruukin yhteyteen rakennettiin puuhiomo ja höyrysaha. Juantehtaan ruukin toiminta jatkui 1920-luvulle saakka työllistäen parhaimmillaan 500 henkeä. Teollista toimintaa jatkaa nykyisin hienokartonkitehdas Strömsdal Oyj. (Ks. erillinen kohde Juankoski / Juantehdas.)

Iisalmen pitäjään kuuluneen Salahmin verotilan mailla alkoi talonpoikainen raudanvalmistus 1807. Dahlströmin veljekset rakennuttivat harkkohytin lisäksi Murennusjoen varteen padon, kankirautavasaran, ahjon, sahan ja myllyn. Salahmin osti 1828 kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén, jonka kausi oli Salahmin kukoistuskautta. Siitä tuli keskus laajalle ruukkiyritykselle, johon kuuluivat Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen (Ostokosken) apuharkkohytit ja Jyrkkäkosken masuuni. Varkauden ruukin omistaja Paul Wahl & Co osti Salahmin 1874. Ruukille valmistui jo seuraavana vuonna uusi komea skotlantilaistyylinen masuuni, joka toimitti takkirautaa Varkauden tehtaille. Varkauden valssilaitos paloi 1908 ja toiminta Salahmissa päättyi. Hieman myöhemmin ruukki siirtyi Paul Wahl & Co:n monien muiden laitosten ja suuren maaomaisuuden mukana A. Ahlström Oy:lle.

Jyrkkäkosken järvimalmiruukin toiminta alkoi 1831, jolloin Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyyppinen masuuni 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki toimi vuoteen 1909 ja lyhyen aikaa vielä I maailmasodan aikana. Viimeinen sulatus tapahtui maaliskuussa 1918.

Haapakosken rautatehtaan perusti 1842 kapteeni Johan Fredrik Molander. Tuolloin rakennettiin masuuni, kankirautavasara ja nippulaitos. Tehdas myytiin 1857 pietarilaiselle Nikolai Putiloville, jolta tehdas lunastettiin valtiolle 1872. Nykyinen tehdas perustettiin 1905. Ruukin vanha masuuni on vielä jäljellä, lisäksi alueelle rakennettiin tehdasrakennuksia 1900-luvulla. Aluetta kunnostetiin 1995-97.

Sourun ruukin toiminnan käynnistivät 1868 venäläiset aatelismiehet Semjannikov ja Poletika. Höyryvoimalla käynyt ruukki tuotti takkirautaa Pietarin Nevan konepajalle, jossa valmistettiin sotalaivoja ja vetureita. Parhaimmillaan 1896 Sourun ruukilla oli 200 työntekijää ja tehdas lähiympäristöineen muodosti tiiviin yhdyskunnan asuntoineen ja palvelevine rakennuksineen (kuten koulu, sairaala ja kirjasto). Ruukin masuuni oli kuuluisa pitkistä raudantekopuhalluksistaan: esimerkiksi 1881 alkanut puhallus kesti 952 vuorokautta. Ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1908 saakka, minkä jälkeen kuopiolainen Oy H. Saastamoinen Ltd. osti ruukin ja harjoitti siellä hiilenpolttoa. Sourun tehdas purettiin lähes kokonaan 1941, mutta maastossa ovat yhä rakennusten ja rakennelmien paikat.
 
Lisätietoa
Viktor Hoving, Juantehdas 1746-1946. Kouvola 1946.

Eevert Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882. Historiallisia tutkimuksia XXXI;2. 1948.

Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114.1984.

Helena Ylisirniö, Ylä-Savon rautasampo. Jyrkkäkosken rautaruukki 1831–1919. Sonkajärven kunta 1990.

Jyrkkä ruukinalueen yleissuunnitelma 1988, väliraportti. Museovirasto 1997.

Asko Salokorpi, Suomen rautaruukit. Keuruu 1999.

Erkki Härö ja Karim Peltonen, Rautaa järvistä. Rakennusperintömme - kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Rakennustieto 2001.

Jukkapekka Tuomainen, Keihästaival, historian murros Syväniemellä. Saarijärvi 2001.

Irene Ikonen, Huutokosken rautatehdas. Moniste.

Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; kirkko; muu hallintorakennus; navetta; pappila; ruukki;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Salahmin ruukinalue Vieremällä.

Jyrkkäkosken ruukki Sonkajärvellä.

Haapakosken ruukin rakennuksia Pieksämäellä.
 
Kartta: Savon järvimalmiruukit
 
© Museovirasto 2009