 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Närpiö | Pohjanmaa | |
Adolf Fredrikin postitie |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Adolf Fredrikin postitie | ||
| Kuvaus | ||
| Adolf Fredrikin postitie on varhainen kruunun toimesta 1760-1770-luvulla rakennettu historiallinen tielinja. Viivasuora tie halki alavan viljelysmaiseman on kolmisenkymmentä kilometriä pitkä ja tienäkymältään vaikuttava. Tienvarsimaisemaan kuuluvat puukujat sekä tienvarsiasutus, joka on syntynyt 1700-luvun lopulta alkaen tienrakennuksen ja soiden kuivaamisen seurauksena.
Kuningas Adolf Fredrikin nimeä kantava maantie kulkee Närpiön kirkonkylästä Pirttikylään. Vaasaan johtava tie on suurimmalta osin koivujen reunustama, ja tienvarsimaisemassa on pihateiden risteyksiin pystytettyjä huolellisesti hakattuja kivisiä portinpylväitä. Tien varrella on ruotsinkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä vanhaa rakennuskantaa mm. Näsbyn kylässä, Ylimarkun kylätaajamassa sekä postitien varrella että Korsnäsiin erkanevan maantien varrella, Västra Yttermarkissa ja Räfsbäckenissä. Ylimarkun entisessä kirkonkylässä, In-i-byn, on säilynyt vanhaa rakennuskantaa pää- ja talousrakennuksineen. |
||
| Historia | ||
| Närpiöläiset tekivät 1700-luvun alkupuolella aloitteen tien rakentamisesta Närpiöstä Ylimarkun, Pirttikylän ja Rimalan halki Vaasaan. Närpiönjoen länsirannalla kulki vanhastaan heikkokuntoinen talonpoikien käyttämä ja ylläpitämä tie. Maaherrat ajoivat uuden tien rakentamista, sillä suunniteltua linjaa voitiin kulkea suorempaan kuin satamien läheisyydessä Pohjanlahtea mutkitellen seuraavaa Rantatietä. Talvitie oikaisi jo tuolloin Närpiönjokivartta Ylimarkun ja Pirttikylän kautta Maalahdenjokea Rantatielle.
Kruunu ryhtyi viemään asiaa eteenpäin kuningas Adolf Fredrikin kuljettua Suomen matkallaan 1752 Etelä-Suomesta Vaasaan. Tien rakentaminen alkoi 1763 ja se valmistui suurimmaksi osaksi 1770-luvun puolivälin jälkeen. Tie linjattiin kulkemaan erämaassa, ja kyliin kuljettiin risteäviltä teiltä. Tie rakennettiin suolle ja pohjustettiin risukimpuilla. Suon kuivaus mahdollisti viljelyn ja asutuksen leviämisen tien varrelle. Posti alkoi kulkea Pirttikylän kautta ympärivuotisesti 1778. |
||
| Lisätietoa | ||
| K.I. Nordlund, Blad ur Närpes historia. Andra delen. Vasa 1931.
K.V. Åkerblom, Pörtom historia. Vasa 1954. Svenska Österbottens historia IV. Svenska Österbottens Landskapsförbund. Vasa 1983. Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo, Timo Haavisto, Pohjanmaan kautta. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tiemuseon julkaisuja 15. Tielaitos, Vaasan tiepiiri. Jyväskylä 1997. Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos. Helsinki 1999. Maria Kurtén, Susanne Öst, Rose-Marie Back, Minna Torppa, Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Adolf Fredrikin postitie Alamarkun kylässä Närpiössä. Hannu Vallas 1997. |
Adolf Fredrikin postitietä Ylimarkusssa. Tuija Mikkonen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU