Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Maalahti Mustasaari Vaasa

Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema
Kuvaus
Söderfjärden on poikkeuksellinen viljely- ja kylämaisema maassamme. Laaja, halkaisijaltaan noin viiden kilometrin suuruinen alava peltoaukea on muodostunut meteoriittikraaterin synnyttämään muinaiseen merenlahteen.

Söderfjärdenin kuivatusojat, joista vanhin on Riddardiket, halkovat säteittäisesti peltoaukeaa. Ladot kuuluvat Söderfjärdenin maisemaan, joskin niitä on entiseen varrattuna enää vähän jäljellä. Söderfjärdenin ympäri kulkee maantie, jonka varrelle maatilat ovat keskittyneet. Peltoalueen itäreunalla on Sulvan kirkonkylä ja luoteisrajalla Sundomin tiheä kyläasutus.

Sulvan kirkonkylän keskeisiä historiallisia osia ovat kirkko, sitä ympäröivä hautausmaa, pappila kirkkoa vastapäätä, pappilan takaiselle alueelle muodostettu Stundarsin käsityöläis- ja museokylä sekä kirkolta itään johtavan kylätien varrella oleva Sandbackan rakennuskanta. Stundarsin 1930-luvulla perustettu käsityöläismuseo kuuluu maan suurimpiin ulkomuseoihin. Laajalla museoalueella on noin 40 rakennusta, suurin osa muualta siirrettyjä.

Sulvan kirkko korkeine tapuleineen on kauaksi näkyvä kiintopiste avarassa maisemassa. Vuosina 1783-1786 rakennettu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka seinät ovat liuhallaan. Loivan aumakaton keskellä on pieni lanterniini. Sisätilan puolipyöreä lautaholvaus vyökaarineen ja toskanalaisine pilastereineen muistuttaa tiiliholvia. Sulvan kirkon neliosainen korkea alttarilaite on barokin kansanomaisen puunveiston merkittävimpiä taideteoksia Suomessa. Alkuaan Hudiksvallin kirkkoon 1696 valmistettu alttarilaite on ostettu Sulvaan 1796. Sen tekijä Måns Jonsson Granlund toimi Hälsinglandissa puunleikkaajana ja rakennusmestarina 52 vuoden ajan. Alttarilaitteeseen liittyvät Ristiinnaulittua ja Ylösnousemusta esittävät öljymaalaukset on tehnyt Dionysios Mönchhoven samana vuonna. Kellotapuli on arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema ja rakennettu 1870.

Söderfjärdenin viljely- ja kylämaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Sulvan Söderfjärden -maisema-aluetta.
 
Historia
Maannouseman vetäessä Söderfjärdenin merenlahtea kauemmas, alkoivat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät ottaa rantamaata niitykseen. Vesijättömaita ryhdyttiin viljelemään 1500-luvun loppupuoliskolla. Murmursundin kylä (1500-luvulta Sundom) oli 31-taloisena suurin Mustasaaren eteläisen neljänneksen kylä 1559.

Söderfjärdenin kuivatus aloitettiin 1700-luvulla ja kuivatusojat kaivettiin tuolloin. Ensimmäinen pato rakennettiin merelle laskevaan Strömmeniin 1776-1777. Padossa oli kaksi luukkua, joiden avulla vedenpintaa säännösteltiin. Pato uusittiin 1793 ja luukkuja tehtiin tuolloin neljä. Söderfjärdenin kuivatus saatiin päätökseen 1920-luvulla.
 
Lisätietoa
Ingrid Telhammer, Altaruppsatsen i Solf. En studie över Måns Jonssons verksamhet som bildhuggare. Taidehistoriallisia tutkimuksia 6. Taidehistorian seura 1982.

Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983.

Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar på svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Gunnar Rosenholm, Solf kyrka: historik utg. till Heliga Trefaldighets kyrkans 200-års jubileum den 25 maj 1986. [Solf församling] 1986.

Kari Appelgren, Om den skulpterade och målade inredningen i Österbottens kyrkor. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Gunnar Rosenholm, Mitt Solf. En bok on Solfbygden och Stundars hantverkarby. Scriptum 1987.

Byn som steg ur havet. Sundoms historia I. Vasa stad 1994.

Matti Salomäki, Vaasan läänin vanhat pappilat 1700-luvulta 1920-luvulle. Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1994:11.

Holger Wester, Söderfjärden. Ett nybyggaresamhälle. Vasa 1995.

Pihapiiri. Rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan taidetoimikunta 2000.

Kurt Jern, Mustasaaren seutu kautta vuosisatojen. Nurja ja vaikea kansa – Mustasaaren kunta 650 vuotta. Mustasaaren kunta 2002.

Malax historia. Del 1. Malax kommun 2007.
Sundomin Kotiseutuyhdistyksen www-sivut http://www.sundom.fi/ (8.5.2009)
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; museo; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Söderfjärdenin viljelymaisema. Hannu Vallas 2007
Söderfjärdenin viljelymaisema. Hannu Vallas 2007.
Sulvan kirkko Mustasaaressa. Maria Kurtén 2007
Sulvan kirkko Mustasaaressa. Maria Kurtén 2007.
Söderfjärdenin latoja ja Meteoriihi. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kaj Höglund 2011
Söderfjärdenin latoja ja Meteoriihi. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Kaj Höglund 2011.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009