 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kokkola | Keski-Pohjanmaa | |
Kälviän kirkonkylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kälviän kirkonkylä | ||
| Kuvaus | ||
| Kälviän kirkonkylän raitin komea kellotapuli, kruununmakasiini sekä kirkonkylän muu rakennuskanta talonpoikaistaloineen kuvastaa keskipohjalaisen vauraan maatalouspitäjän kehitystä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle. Nimismiehen talo kirkon lähellä on naisasialiikkeen merkkihahmon Lucina Hagmanin synnyinkoti.
Kälviän kirkonkylän asutus on sijoittunut kylän läpi virtaavan Kälviänjoen läheisyyteen. Jokivarteen 1905 rakennettu tasavartinen ja ulkoviisteinen uusgootikkana piirteitä omaava puukirkko on kylän keskeisellä paikalla. Katon harjalla kohoaa kahdeksankulmainen torni. Kirkkopihalla on lisäksi kellotapuli, muutamia vanhoja hautamuistomerkkejä, sankarivainajien muistomerkit sekä 1970-luvun seurakuntatalo. Hautausmaa hautakappeli-paarihuoneineen sijaitsee kylätien eteläpuolella. Raitin varrella, kirkonkylän maisemallisena päätteenä oleva kellotapuli kuuluu 1700-lopun komeimpiin esimerkkeihin siitä, kuinka kiviarkkitehtuurin muotokieltä sovitettiin perinteiseen hirsirakentamiseen. Barokkiklassillinen kellotapuli on koristettu pilasterein, palkistoin ja päätykolmioaihein ja sitä kattaa kupoli. Tapuli muistuttaa Tukholman Adolf Fredrikin kirkon keskitornia, joka on ollut Jakob Rijfin piirustuksille läheisin esikuva. Tapulista vähän matkan päässä oleva hirsirakenteinen kruununmakasiini on vuodelta 1844. Taajaman maisemaa rikastavat useat jokivartta reunustavilla mäkialueilla ja jokivarressa sijaitsevat maatilojen talouskeskukset vanhoine pohjalaistaloineen. Taloryhmissä on talousrakennusten lisäksi yhdestä kolmeen päärakennusta pääasiassa 1800-luvulta. Joen etelärannan Siirilässä on kaksi pihapiiriä. Jokivarressa on Suutarinmäen rakennusryhmä, johon kuuluu kaksi päärakennusta ja ulkorakennuksia. Suutarinmäen kohdalta joen yli johtavan tien varrella on Näsin talo. Kirkon naapurissa joenrannassa on Hyyppä. Se on Kälviän vanhoja kantatiloja, jonka paikalla on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Pienempi Hyypän pihapiirin päärakennuksista vuodelta 1800 on nimismiehen talo, joka on mm. opettajana, kansanedustajana ja Martta-järjestön perustajana toimineen Lucina Hagmanin syntymäkoti. Joen pohjoispuolen mäkialueella on Kriksinmäen pihapiiri. Pitkä koivukujanne johtaa pihapiiriin, jossa ulkorakennusten lisäksi on kaksi puolitoistakerroksista päärakennusta. |
||
| Historia | ||
| Kälviän jokivarren asutus vakiintui 1500-luvun loppupuolella. Kälviä itsenäistyi Kaarlepyystä (Kokkola) omaksi pitäjäkseen 1639. 1600-luvulla Kälviän taloluku pysytteli 30 talon tienoilla, 1737 pitäjässä oli 33 taloa ja 1830 44 taloa.
Kälviän ensimmäinen kirkko rakennettiin pitäjän itsenäistyttyä jokivarteen Hyypän talon peltopalstalle 1640. Nykyinen kirkko rakennettiin 1905 edeltäneen 1700-luvun ristikirkon hirsistä vanhalle paikalle rakennusmestari O.V. Renellin piirustuksen mukaan ja rakennusmestari Sakari Tuoriniemen johdolla. Kellotapulin alkuperäiset suunnitelmat teki Jacob Rijf 1796. Yli-intendentinkonttorin arkkitehti Olof Tempelman yksinkertaisti suunnitelmia, ja tapuli rakennettiin 1804 Heikki Kuorikosken johdolla. Hautausmaa perustettiin 1880-luvulla, kun hautaaminen kirkkopihan alueelle lopetettiin. Hautakappeli- ja paarihuonerakennus valmistui 1900-luvun alussa. Pikku-Penttilän talon rakennutti Kälviän kirkkoherrana toiminut rovasti Lars Magnus Castren vuoden 1865 paikkeilla. Siirilän talon rakensi Juho Siirilä 1860-luvulla. Nimismies Hagman asettui 1846 Hyypän pihapiirissä olleeseen taloon, joka on hänen 1853 syntyneen tyttärensä, Martta-järjestön perustajan Lucina Hagmanin synnyinkoti. Rakennus siirtyi 1987 Kälviän Marttayhdistyksen omistukseen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan seutukaavaliitto 1993.
Risto Känsälä, Kälviän ja Ullavan kirkot ja tapulit. Kälviän ja Ullavan kirja. Jyväskylä 1993. Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001. Annika Harjula, Kälviän kulttuurimaisemainventointi. Kälviän kunta ja Pohjanmaan museo. Jyväskylä 2003. Annika Harjula, Kälviän kulttuurimaisemainventointi, Kälviänkylä. Kälviän kunnan www-sivut: http://ww.kalvia.fi/kultt/index.htm (20.11.2007). Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; merkkimieskoti; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Kälviän kirkon kellotapuli. Johanna Forsius 2006. |
Kälviän kirkko. Johanna Forsius 2006. |
Kruununmakasiini Kälviän kirkonkylän keskusraitin varrella. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU