Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Oulu Pohjois-Pohjanmaa

Haukiputaan kirkko ympäristöineen

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Haukiputaan kirkko ympäristöineen
Kuvaus
Haukiputaan puukirkko on merkittävä erityisesti 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen tekemän poikkeuksellisen laajan kuvakoristelun vuoksi.

Kiviaidan ympäröimän kirkkotarhan keskellä lähellä Kiiminkijoen suuta oleva kirkko on pohjakaavaltaan ulkoviisteinen ristikirkko. Sen ulkoarkkitehtuuria leimaa 1900-luvun alussa jugend-tyyliin tehty korjaus, jossa ristivarsien päihin on lisätty eteistilat ja uuden tiilikaton lappeet ulotettu myös niiden yli. Kirkon interiööriä, seiniä ja holveja, koristavat Mikael Toppeliuksen runollisen lempeät maalaukset. Uuteen ja Vanhaan testamenttiin perustuvia kuva-aiheita on kaikkialla kirkon valkeiksi maalatuissa hirsiseinissä ja holvissa. Kuvat on varustettu raamatuntekstein ja kuvia lahjoittaneiden varakkaiden talollisten nimin.

Kirkkotarhan aitaan liittyy kolmikerroksinen pohjalainen, rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla rakennettu renessanssitapuli vuodelta 1751.

Lähiympäristön arvokkaat kohteet ovat toisella puolen oleva vanha hautausmaa, kotiseutumuseona toimiva viljamakasiini, talonpoikaiseen rakennustraditioon rakennettu Haukiputaan ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1879 sekä modernia arkkitehtuuria edustavat uusi ja vanha seurakuntakeskus.
 
Historia
Matti Hongan suunnittelema ja Jaakko Suonperän johdolla 1762 aloitettu Haukiputaan kirkon rakennustyö valmistui 1764, jolloin kirkon vihkiminen toimitettiin. Kirkko oli Kälviältä kotoisin olleen Suonperän ensimmäinen. Mikael Toppelius aloitti kirkon maalausten tekemisen 1774 ja niistä viimeinen, pohjoisseinän suuri Viimeinen tuomio valmistui viisi vuotta myöhemmin. Kirkon 1902 tehdyn uudistuksen suunnitteli arkkitehti Viktor Sucksdorff.

Iin laajaan, jo keskiajalla syntyneeseen emäseurakuntaan 1630-luvulla perustettu Haukiputaan kappeli itsenäistyi 1873.
 
Lisätietoa
Reino Mähönen, Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 78. 1975.

Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta, 1978.

Risto Kari ja Matti Ruotsalainen, Kirkkomaalarit. Mikael Toppeliuksen ja Emanuel Granbergin taide. Helsinki 1989.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Marja Terttu Knapas, Haukiputaan kirkko. Esitelmiä Haukiputaasta. Kellon - Haukiputaan kotiseutujulkaisu IV (1995).

Erkki Lämsä, Oulun seudun kirkot. Oulu 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; koulu; lainamakasiini;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Haukiputaan kirkko. Hannu Puurunen 1973
Haukiputaan kirkko. Hannu Puurunen 1973.
Haukiputaan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2014
Haukiputaan kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2014.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009