 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Grabbackan kartanolinnan raunio, tielinjaus, kylät ja Gösbackavikenin viljelymaisema muodostavat edustavan ja monipuolisen keskiajalta periytyvän kulttuurimaiseman. Asutuksen pitkästä historiasta ja alueen keskeisestä sijainnista kertovat lukuisat rautakautiset muinaisjäännökset.
Läppträsketin itäpuolella olevassa, mäkien rajaama viljelymaisemassa on merkittäviä asutushistoriallisia elementtejä esihistoriasta aina keskiajalle saakka. Esihistoriallisella ajalla merenlahtena olleen alueen entisiltä saarilta ja luodoilta on jäänyt jäljelle lukuisia rautakautisia muinaislinnoja, asuin- ja hauta-alueita. Historiallisen ajan merkittävin rakenne on Grabbackan keskiaikaisen kartanolinnan raunio, jonka ohi kulkee keskiaikaisen Suuren Rantatien ns. yhdystien linjaus. Viljelyaukean laidan mäenharjanteilla ovat Västanbyn ja Finnbackan kylät talonpoikaistaloineen. Grabbackan keskiaikaisen kartanolinnan raunio on Snappertunaan johtavan tien varressa Gösbackavikenin viljelylaakson itäreunassa, kalliojyrkänteen laella. Kartanolinnasta on jäljellä holvatun kellarikerroksen jäännöksiä. Raunion vieressä olevan Grabbackan tilan 1860-luvulla valmistuneen päärakennuksen nykyinen asu on 1930-luvulta. Maantien varressa oleva Grabbackan tiilirakenteinen koulu valmistui 1916. Västanbyn kylän Snobbersin tilan kaksikerroksinen päärakennus ja luhti ovat 1700- ja 1800-luvun vaihteesta. Barkarsin ja Klockarsin tiloilla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Mutkaiselta kylätieltä avautuu kauniita näkymiä rinneniityille. Maisemallisesti näkyvällä Finnbackan kylämäellä on säilynyt Mankersin, Knutsin ja Lamboasin tilojen vanhaa rakennuskantaa. Mankersin tilalla on 1800-luvun alkupuolella rakennettu päärakennus ja talousrakennuksia. Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema ovat osa laajempaa Snappertuna-Fagervik –nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Esihistoriallisella ajalla nykyinen Gösbackavikenin viljelyaukea oli vielä merenlahti. Sijainti merenlahtien, jokien ja ensimmäisen Salpauselän risteyksessä tarjosi alueelle hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet. Rautakaudella seudulla olikin jo tiheä asutus. Alueen rautakautiset löydöt, asuinpaikat, linnavuoret ja haudat keskittyvät merenlahden saariin ja rannoilla kohoaville mäkialueille. Keskiajalla Karjaan kautta kulki Suuren Rantatien linjaus ja pitäjään rakennettiin Junkarsbordin ja Raaseporin linnat sekä Grabbackan kartanolinna.
Suuren Rantatien yhdystien varrelle rakennettu Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400-luvun lopulla kivestä rakennetuista kartanoista. Kartanolinna rakennettiin todennäköisesti 1483 annetun määräyksen jälkeen, jolloin kumottiin kuningatar Margaretan kielto rakentaa linnoja ja torneja kivestä. Rakennuttajan pidetään Raaseporin itäisen kihlakunnan tuomaria Måns Andersson Grabbea. Säterikartanon viimeinen rakennusvaihe, joka on liitetty Erik Arvidsson Stålarmiin, on ajoitettu 1500-luvun puoleen väliin. Rakennus jäi pois käytöstä 1672 sattuneen tulipalon jälkeen. Västanbyn kylässä oli 1560-luvulla neljä taloa. Finnbackassa oli 1600-luvulla kolme taloa ja se on asutettiin ilmeisesti 1500-luvun loppupuolella. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Timo Alanen ja Saulo Kepsu (toim.), Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. SKS 505, Tampere 1989. Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; muinaisjäännös; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Grabbackan kartanolinnan raunio. Hannu Vallas 1998. |
Gösbackavikenin viljelymaisemaa. Mikko Härö 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU