på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raasepori Uusimaa
Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema
Kuvaus
Karjaan Junkarsborg on kuulunut Suomeen 1300-luvulla rakennettujen maavallilinnoitusten joukkoon. Mustionjokivarressa Päsarträsketin vanha viljelymaisema rantapeltoineen ympäröi niemilinnan paikkaa, joka on sijoittunut historiallisten liikenneväylien kannalta keskeisesti - vartioimaan sisämaan ja Suomenlahden välistä liikennettä. Paikan varhaisesta merkityksestä todistavat Päsarträsketin seudun rautakautiset muinaisjäännökset.

Junkarsborgin linnan vartioimalta paikalta on päästy muinaista vesireittiä pitkin sekä sisämaahan Lohjanjärvelle että rannikolle Pohjanlahdelle. Etelärannikon keskiajan tärkein maaliikenneväylä Suuri rantatie on kulkenut ainoastaan muutaman kilometrin päässä Lohjanharjulla.

Junkarsborg muodostuu niemen kärjessä sijainneesta päälinnasta ja sitä luoteispuolella suojanneesta esilinnasta. Esilinnan puolustusvarustuksista on jäljellä noin 60 metriä pitkä niemen juurelle kaivettu vallihauta. Päälinnan nelikulmaista, pinta-alaltaan noin 20 x 20 metrin suuruista linnanpihaa kiertävät maavallit, jotka ovat jykevimmillään etelään antavalla sivulla. Linnanpihalla on tutkimuksissa tullut esiin useiden puurakennusten jäännöksiä. Nykyisin vallien sisäpuolella on näkyvissä harmaakiviseinäinen kaivo.

Junkarsborg on alunperin rakennettu Mustionjokeen työntyvälle niemelle, jonka itäpuolitse joki on virrannut vuolaana koskena. Myöhemmin koskea on Mustion ruukin toiminnan yhteydessä perattu useasti ja sen ohi on kaivettu kanavia, joista viimeisin vuodelta 1899 leikkautuu linnaniemen läpi. Todennäköisesti kanavan kohdalla on jo keskiajalla ollut esilinnan ja päälinnan toisistaan erottanut vallihauta, jota kanavan rakentamisen yhteydessä on käytetty hyväksi.

Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Mustionjokilaakson maisema-aluetta.
 
Historia
Junkarsborgin, Mustionjoen ja Karjaan seudulta tehdyt esihistorialliset löydöt kertovat alueen varhaisesta tiheästä asutuksesta. Seutu oli liikenteellisesti keskeinen merenlahtien, jokien ja ensimmäisen Salpauselän yhtymäkohdassa. Keskiajalla Suuren Rantatien linjaus seurasi Salpausselkää ja pitäjään rakennettiin Junkarsborgin linnan lisäksi Raaseporin linna sekä Grabbackan kartanolinna.

Junkarsborgia koskevia keskiaikaisia asiakirjoja ei ole säilynyt, joten linnan ajoittamisessa on käytetty vuosina 1891-1892, 1937 sekä 1950-1954 suoritettujen kaivausten löytöaineistoa. Kaivauslöytöinä on saatu mm. pronssi- ja rautaesineitä, keramiikkaa, tiiltä, luita ja hopearahoja. Linnan rahalöydöt ajoittuvat aikavälille noin 1320-1420, pääpainon ollessa 1300-luvun jälkipuoliskolla. Junkarsborgin kivisavikeramiikanpaloista valtaosa muistuttaa Saksan Reininmaalla Siegburgissa keskiajalla valmistettua kivitavaraa.

Junkarsborgin linnan rakennusvaiheita ei ole toistaiseksi pystytty varmuudella selvittämään. Perinteisesti Junkarsborgia on pidetty Raaseporin linnan edeltäjänä, sillä se sijaitsee keskiaikaisen Rasa bol –nimisen verokunnan alueella. Tämän perusteella on oletettu, että Junkarsborgin alkuperäinen nimi olisi ollut Raasepori ja sen nimi olisi myöhemmin siirtynyt uudelle lähemmäs rannikkoa rakennetulle linnalle. Nykyisen käsityksen mukaan Junkarsborgin ja Raaseporin linnat ovat kuitenkin toimineet 1300-luvun lopulla rinnakkain. Löytöaineistonsa perusteella Junkarsborg rakennettiin todennäköisesti aikaisintaan 1300-luvun toisella neljänneksellä ja se olisi jäänyt pois käytöstä 1400-luvulle tultaessa. Siten linna olisi ollut suhteellisen lyhytaikainen.
 
Lisätietoa
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Veli-Pekka Suhonen, Karjaan Junkarsborg. Muinaistutkija 2/2001.

Veli-Pekka Suhonen, Kahden linnan aika - Länsi-Uudenmaan 1300-luvun lopun linnatilanne. Suomen keskiajan arkeologian seura. SKAS 3/2002.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Junkarsborgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin viljelymaisema
 
© Museovirasto 2009