på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hattula Hämeenlinna Koski Tl Lieto Loppi Marttila Somero Tammela
Hämeen Härkätie
 
Kuvaus
Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet.

Hämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Poikkeuksen muodostavat Somerolla Paimiojoen järviketju ja Renko-Hämeenlinna väli, joissa on noudatettu keskiajan jälkeen syntynyttä linjausta. Rengossa on otettu mukaan lisäksi ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä.

Hämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.

Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10 alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti. Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen seuraamaan Pajulanjoen vartta.

Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta 1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.

Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisee vain Kuivajärven eteläpäässä oleva Portaan kylä. Härkätien perinteinen linjaus onkin säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin paikoin.

Lopella Härkätie jatkuu asumattomien metsätaipaleiden poikki Rengon pitäjään. Metsätaipaleen katkaisevat vain Kuittilan ja Lietsan kylät. Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Tieoikaisun suoralinjaisuus muodostaa kontrastin vanhemman Härkätien linjaukselle. Pääosa tieoikaisusta on jäänyt valtatie 10:n alle. Suoralinjaisessa tiessä on mutka ainoastaan Rengon kirkon kohdalla.

Rengon kahdeksankulmainen pitkäkirkko on rakennettu kivestä keskiajan loppupuolella ja otettu 1600-luvun autioitumisen jälkeen uudestaan käyttöön 1780-luvulla. Lainamakasiinissa toimii 1964 avattu Härkätiemuseo.

Rengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä. Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa.

Liedon Vanhalinnan tieosuus ja Porras-Renko tieosuus ovat tiehallinnon tiemuseokohteita. Liedon Vanhalinnan alueella tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Tie Tammelasta Hämeenlinnaan on Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tammelassa osa tiestä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen "Mustila-Porras-Kaukolanharju". Tarvasjoen osuus tiestä kuuluu Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
 
Historia
Hämeen Härkätie palveli hallintoa ja kaupankäyntiä sekä sotaväen siirtoja Turun ja Hämeen linnojen välillä. Keskiajalla Härkätie toimi myös pyhiinvaellusreittinä. Hämeen Härkätien nimisenä se esiintyy vanhoissa kansanlauluissa. Tietoja tielinjalla olevista silloista ja maamerkeistä on 1300- ja 1400-luvun rajankäyntiasiakirjoissa. Se mainittiin myös Jaakko Teitin valitusluettelossa 1556.

Hämeen Härkätien varren seutuja asutettiin jo esihistoriallisella ajalla. Aurajoen varren kylät Turusta aina Tarvasjoelle saakka asutettiin varhaiskeskiajalla. Muut jokivarsien kylät ja metsätaipaleen Porras, Lietsa, Kuittila saivat asutuksensa viimeistään keskiajalla.

Historiallisella ajalla Härkätien linjauksessa tapahtui varsin vähän muutoksia. Rengon ja Hämeenlinnan välillä otettiin käyttöön 1600-luvulla uusi Alajärven pohjoispuolelta kiertänyt reitti. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä.
 
Lisätietoa
Suomen teiden historia I, Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen, Helsinki 1974.

Matti Vakkilainen, Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Helsinki 1982.

Jaakko Masonen, Hämeen Härkätie. Synty ja kehitysvaiheet. Varhainen maaliikenne arkeologisena ja historiallisena tutkimuskohteena. Helsinki 1989.

Kaarin Lehtonen, Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 2. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1990.

Hämeen härkätie. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Hämeenlinnasta Tammelaan. Hämeen tiepiiri - Hämeen liitto 1997.

Hämeen härkätie. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Somerolta Turkuun. Tielaitos, Turun tiepiiri - Lounais-Suomen ympäristökeskus 1998.

Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.

Hämeen Härkätiellä. Toim. Pirjo Poutanen. Otava 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; kylä; muinaisjäännös; silta; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeen Härkätietä Aurajokilaaksossa Liedon Vanhalinnan ympäristössä.
 
Kartta: Hämeen Härkätie, Hattula
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna Rehbinderin oikaisu
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna Lietsan kylä
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna Kuittila
Kartta: Hämeen Härkätie, Hämeenlinna Rengon kirkko
Kartta: Hämeen Härkätie, Koski Tl Koski Tl:n tapuli ja hautausmaa
Kartta: Hämeen Härkätie, Koski Tl
Kartta: Hämeen Härkätie, Lieto
Kartta: Hämeen Härkätie, Lieto
Kartta: Hämeen Härkätie, Lieto
Kartta: Hämeen Härkätie, Lieto Tarvasjoen kirkko
Kartta: Hämeen Härkätie, Loppi
Kartta: Hämeen Härkätie, Marttila Marttilan kirkko
Kartta: Hämeen Härkätie, Marttila Ollila - Koski kk
Kartta: Hämeen Härkätie, Marttila
Kartta: Hämeen Härkätie, Somero
Kartta: Hämeen Härkätie, Tammela
Kartta: Hämeen Härkätie, Tammela
Kartta: Hämeen Härkätie, Tammela
Kartta: Hämeen Härkätie, Tammela Kivilammin torppa
 
© Museovirasto 2009