 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Pelkosenniemi | Lappi | |
Suvannon kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suvannon kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Suvannon erämaakylä Kemijoesta haarautuvan Kitisenjoen varressa on Lapin pohjoisimpia talonpoikaiseen omavaraistalouteen perustuvia kyliä 1600-luvun pysyvän uudisasutuksen äärilaidalla. Syrjäisen Suvannon kylän rakennuskanta on kokonaisuudessaan säästynyt toisen maailmansodan tuhoilta. Kyläkummulle ryhmittynyt, poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta on suureksi osaksi peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta, niittytalouden kukoistuskaudelta. Eheinä säilyneissä pihapiireissä on runsaasti eriaikaisia talousrakennuksia. Kylän rakennuskanta on tutkittu tarkkaan.
Syrjäinen Suvannon kylä on ainutlaatuisen hyvin säilynyt Lapin kylä. Sen rakennuskanta sijaitsee metsän reunustamalla viljelyaukealla Kitisen rannassa. Kyläasutus on sijoittunut vanhan raitin ja siltä erkanevien teiden varsille. Kaikkiaan Suvannossa on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Useimmat punamullatuista asuinrakennuksista ovat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhin on Hiltusen 1700-luvulla rakennettu päärakennus. Perinteisiä pihapiirejä on lisäksi mm. Junttilan, Saunalan, Mettiäisen, Harjulan, Mattilan, Simunan ja Joopilan tiloilla. Suvannon kaksikerroksinen koulu on vuodelta 1928. Kokkosnivan voimalan aiheuttama vedenpinnan nousu on muuttanut Kitisen jokimaisemaa Suvannon kylän kohdalla. Muutoksen haitallisia vaikutuksia on pyritty lieventämään maisemoinnin avulla. Suvannon kylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi "Suvanto". |
||
| Historia | ||
| Suvannon kylä sai pysyvän asutuksensa 1600-luvulla. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944. Kitiseen 1980-luvulla rakennetun voimalaitoksen johdosta joen vesipinta kylän kohdalla nousi ja rantamaisema muutti omistajien, ympäristöministeriön ja Pelkosenniemen kunnan rahoituksella. Kitisen ylittävä silta valmistui 1990-luvun alussa. | ||
| Lisätietoa | ||
| Suvanto. Tutkimus kylän rakennuksista. Toim. Antti Aitoaho. Oulun yliopisto 1978.
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry. Oulu 1984. Antti Pihkala, Suvanto; rakennushistoria, korjausohjelma, kyläympäristösuunnitelma. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisu A 12. Oulu 1986. Antti Pihkala, Anna-Liisa Sippola, Lauri Yli-Tepsa, Suvannon kylä. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Oulu 1986. Hanna Snellman, Uittotyöväen elämää Suvannon kylässä ja Kitisenjoella 1920-1950 -luvuilla. Lapin metsämuseo 25 vuotta. Lapin metsämuseoyhdistys ry:n julkaisusarja n:o 4. Rovaniemi 1987. Antti Pihkala, Helena Hirviniemi, Esko Männikkö ja Lauri Yli-Tepsa, Suvannon kylä. Korjauskokeilun seuranta 1985-1989. Selvitys 6/1990. Ympäristöministeriö 1990. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto 1993. Kari Tallavaara, Kairavuopiolaiset. 300 vuotta Kairalan kylähistoriaa. Tornio 2000. Aimo Kehusmaa - Samuli Onnela, Suur-Sodankylän historia 1. Suur-Sodankylän historiatoimikunta 1995. Tiina Elo, Sirkka-Liisa Seppälä, Isojen pirttien kylät. Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 1/2013. Ympäristöministeriö 2013. |
||
| kohteeseen sisältyy: koulu; kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Suvannon kylä Kitisen joen varrella Pelkosenniemellä. Johanna Forsius 2007. |
Suvannon kylää Pelkosenniemellä. Johanna Forsius 2007. |
Suvannon kylää Pelkosenniemellä, Kitisen varrella. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU