på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tornio Lappi
Kukkolankosken kalakenttä
 
Kuvaus
Kukkolankosken kalakenttä on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi vanhoja, hirsisiä aittoja.

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki ja Kukkolankoski Suomen pisin vapaana virtaava koski. Se on 3,5 km pitkä ja sen putouskorkeus on noin 13,8 m. Kosken partaalla olevan kalakentän rakennuskanta koostuu kahdeksasta aitasta, kalapuojista, koskikodasta ja myllypirtistä. Koskikentän vanhin ja keskeisin rakennus on kalansavustamo eli koskikota, jonka keskellä on kivistä rakennettu tulisija ja jonka seiniä kiertävät leveät penkit. 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu Myllypirtti on toiminut vuodesta 1951 kesäkahvilana.

Alkuperäisellä paikallaan säilyneiden aittojen jatkeena on muualta siirrettyjä aittoja, mm. Karungin kylän vanha viljamakasiini. Alueen pohjoislaidalla on kalapuoji ja Halosen talon rakennukset. Kentän etelälaidalla on matkailua palveleva 1965 rakennettu entinen myllärin asunto.
 
Historia
Kukkolankosken merkityksestä siiankalastuspaikkana kertoo 1700- ja 1800-lukujen käräjöinti siianpyyntioikeudesta. Siianpyynti oli 1700-luvulla tiettyjen talojen oikeus eikä siitä tarvinnut suorittaa kruunulle mitään taksaa tai veroja. 1840-luvulla käräjöitiin siianpyyntioikeudesta Kukkolan vanhojen verotilojen ja isossa jaossa Kukkolan jakokuntaan liitettyjen Aapajoen tilojen kesken. Kuninkaallinen kamarikollegio päätti 1874, että siiankalastus oli Tornionjoella valtion yksinoikeus kuten lohenkalastuskin.

Kukkola oli 1800-luvun alussa Tornionlaakson suurin kylä. Kylä jakautui kahtia 1809 Suomen sodan seurauksena, kun Tornionjoesta tuli Ruotsin ja Venäjän välinen raja, joka halkaisi yhteisen kieli- ja kulttuurialueen.

Kukkolankosken siikasaaliit vaihtelivat 1943-2003 vajaasta 2000 kilosta yli 17000 kiloon vuodessa.
 
Lisätietoa
Lapin rakennusperintö. Lapin läänin rakennusperinne ry 1984.

Jouko Vahtola, " Jokilaakson kylät ja yhteiskunta". Tornionlaakson historia I. Jääkaudelta 1600-luvulle. Tornionlaakson kuntien historiankirjatoimikunta 1991.

Pertti Vuento, Joki- ja merikalastus Tornionlaaksossa kalastusmaakirjojen mukaan. Tornionlaakson vuosikirja 1996.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.

Peura Paavo (toim.), Väylän varrelta - lisälehtiä Tornionlaakson historiaan. 2004.

Hannu Alatalo, Pää vai pyrstö – Kukkolan kylä kosken äärellä. Kukkolan kyläyhdistys 2006.

"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.

Minna Heljala, Sirkka-Liisa Seppälä ja Tiina Elo, Joen ja meren rajakaupunki. Tornion kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 36/2012. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristöministeriö 2012.
 
kohteeseen sisältyy:  talousrakennus; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kukkolankosken aittoja.

Näkymä Kukkolankosken kalakentältä Tornionjoen yli Ruotsin puolelle.

Kukkolankosken kalakenttää.
 
Kartta: Kukkolankosken kalakenttä
 
© Museovirasto 2009