 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Muonio | Lappi | |
Pallastunturin matkailuhotelli |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pallastunturin matkailuhotelli | ||
| Kuvaus | ||
| Pallaksen matkailuhotellin alue on edustavimpia kotimaisen tunturimatkailun alkuvaiheen paikkoja ja matkailun luontoyhteyteen perustuvia kansallisia erityispiirteitä. Paikan matkailuhistoria ja Pallaksen matkailuhotellin vanhimmat osat kuvastavat Lapin matkailurakentamisen 1930-luvun ja toisen maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuskauden tunnusomaisia piirteitä.
Pallastunturit ovat Pallas-Hetta -vaellusreitin eteläinen lähtöpiste. Tunturiurheilun saavutettua suosiota 1930-luvulla rakennettiin Pallastunturin juurelle Suomen ensimmäinen tunturihotelli. Sodassa tuhoutuneen rakennuksen tilalle 1948 valmistunut hirsinen erämaahotelli on arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema. Rakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta, vaikka sitä onkin muutettu huomattavasti. Pallaksen merkitystä korostaa, että Taivaskeron huipulla sytytettiin olympiatuli 6. heinäkuuta 1952. Keron laella on olympiatulen sytyttämisestä kertova muistolaatta. Pallastunturin hotellin vaikuttavana taustamaisemana ovat viisi Pallastuntureiden korkeinta keroa. Matkailuhotelli sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella "Pallastunturit", joka on luokiteltu myös kansallismaisemaksi. |
||
| Historia | ||
| Lapin luonnon vetovoima ja parantuneet mahdollisuudet sen saavuttamiseen käynnistivät 1930-luvulla kulttuuri-ilmiön ja elinkeinon, jonka vaikutus maakunnassa oli huomattava. Valtio osallistui tunturihotellien ja matkailumajojen verkoston luomiseen sekä sen sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja täydentämiseen.
Suomen vanhimmat kansallispuistot, Pyhätunturin ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistot perustettiin 1938. Samana vuonna valmistui Suomen ensimmäinen tunturihotelli Pallakselle tiettömän taipaleen taakse ylös tunturiin. Hotellin suunnittelivat arkkitehdit Väinö Vähäkallio ja Aulis E. Hämäläinen ja sen rakennutti Suomen Matkailijayhdistys. Pallastunturin hotelli räjäytettiin toisen maailmasodan loppuvaiheessa 1944 saksalaisten perääntyessä Lapista. Arkkitehti Jouko Yli-Hannun suunnittelema uusi hotelli rakennettiin 1948 alemmaksi rinteeseen. Pallaksen ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin 1953. Pohjoismaiden ensimmäinen kansallispuiston opastuskeskus valmistui 1977. Pallaksen alue on ollut perinteisesti Näkkälän, Kyrön ja Muonion paliskuntien tärkeä laidun- ja vasomisalue. |
||
| Lisätietoa | ||
| Anna-Liisa Sippola ja Juha-Pekka Rauhala, Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston historiaa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410. Rovaniemi 1992.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 1993. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Helsinki 1993. Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997. Mervi Hytönen, Matkailualueen kehittämisen maisemalliset suositukset - tapaustutkimus Pallastuntureille. Maisema-arkkitehtuurin diplomityö. TKK, arkkitehtiosasto. Espoo. 1999. Katriina Nyman, Pallaksen kehittäminen. Hankesuunnitelma 21.9.2004. Muonion kunta. Harri Hautajärvi, Autiotuvista lomakaupunkeihin: Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Doctoral dissertations 31/2014. Aalto-yliopsto 2014. |
||
| kohteeseen sisältyy: hotelli; matkailurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: tunturimaisema; | ||
Pallastunturin matkailuhotelli tunturimaisemassa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Sampo Kiviniemi 2014. |
Hotelli. Soile Tiriliä . |
Hotellin päätyä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Sampo Kiviniemi 2014. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU