på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ylitornio Lappi
Kristineström ja Ainola
Kuvaus
Kristineströmin sahan päärakennus 1700-luvun lopulta ja Ainolan erämaahuvila 1900-luvun alusta ovat edustavia esimerkkejä Perä-Pohjolan sahaustoiminnan varhaisvaiheisiin ja puutavarayhtiöiden maanomistukseen liittyvästä rakennusperinnöstä Lapissa.

Kristineström ja Ainola liittyvät merkittävimmän peräpohjalaisen sahanomistajan Anders Kurthin ja hänen perillistensä myöhemmin perustaman Anders Kurth & Co:n vaiheisiin.

Lapin vanhimman 1760-luvulla Tengeliönjoenvarteen perustetun ja vuoteen 1901 toimineen Kristineströmin sahan toiminnasta on ainoana rakennuksena säilynyt entisöity patruunantalo 1700-luvun lopulta.

Torasjärven rannalla sijaitseva Ainolan erämaatilan yhtenäinen, jugendvaikuteinen rakennusryhmä 1900-luvun alusta muodostuu tornillisesta päärakennuksesta, pienemmästä asuinrakennuksesta, kaksikerroksisesta asuinaitasta, pitkästä makasiinirakennuksesta, aitasta, navetasta ja isosta kalustovajasta. Rannassa on uimahuone ja venevaja.
 
Historia
Lapin ensimmäiset vesisahat perustettiin 1700-luvun lopulla. Vanhin vesisaha oli torniolaisten porvareiden Tengeliönjokeen 1762 rakennuttama Portimokosken eli Kristineströmin saha.

Torniolaiset pormestari Petrus Pipping ja hovikamreeri Abram Fougt saivat Portimokoskeen perustettavan sahan priviligiokirjan 31.12.1760. Privilegioiden perusteella saha oli Pohjois-Ruotsin ensimmäinen hienoteräinen vesivoimalla toimiva kaksiraaminen 22-teräinen sahalaitos ja sen sahattava puumäärä sai olla 2000 täysikasvuista puuta.

Saha ja sen päärakennukseksi rakennettu patruunantalo sai nimen "Kristineström" Fougtin tukholmalaissyntyisen puolison, Christine Striggertin mukaan. Maatila perustettiin vuonna 1767 ja tilan hoidosta vastasivat inspehtoorit, kirjanpitäjät ja sahanhoitajat.

Kristineströmin sahan vaiheisiin liittyy myös Porvoossa syntynyt E.J. Längman viipurilaissyntyisen Paul Wahlin kanssa, mutta heidän yhtiönsä purkautui. Anders Kurt osti Kristineströmin 1849 ja harjoitti sahatoimintaa vuoteen 1901. Vuosina 1896-1903 Kristineströmissä toimi yksityinen kansakoulu, jossa oppilaina oli talon torppareiden sekä lähiseudun lapsia.

Porilainen Rosenlew AB tuli osakkaaksi yhtiöön 1910 ja osti tilan kokonaan 1931. Tilalla harjoitettiin maanviljelystä ja karjataloutta vuoteen 1950 asti. Toisen maailmansodan aikana Rovaniemen lastenkoti sijoitettiin Kristineströmin kartanoon ja 1941 siellä toimi Ristellan Toipilaskoti kenraali K.M. Walleniuksen johdolla.

Ainolan historia alkoi 1899 Otto Kurthin ostaessa tilan paikalliselta metsänvartijalta. Kurth rakensi ja suunnitteli päärakennuksen Ainolan sekä muuta rakennukset: vanhan Anjalan, Nukkulan, Muonalan, Vesilän, Verkkolan sekä Navetan. Otto Kurth luopui Ainolan tilasta 1939 ja myi sen Ragnar Nordströmille. Sotavuonna 1939-1940 Ainolaan majoitettiin lähes 50 henkeä, Nordströmien lisäksi professori T.M. Kivimäen sekä kenraali Walleniuksen perheet.
 
Lisätietoa
Jorma Ahvenainen, Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo 1984.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996.

Tapio Karjalainen, Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885-1939. Acta Universitatis Ouluensis Series B Humaniora 0355-320536. Oulun yliopisto 2000.

"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.

Kristineströmin Kartano, Matkailu Pajuniemi - Kotisivut www.tornionlaakso.fi
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; pihapiiri; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kristineström ja Ainola
 
© Museovirasto 2009