på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Muurame Keski-Suomi
Kinkomaan sairaala-alue
Kuvaus
Kinkomaan vaaleat, rapatut sairaalarakennukset ja henkilökunnan asuinrakennukset muodostavat arkkitehtonisesti korkeatasoisen miljöön keuhkotautiparantolalle ihanteellisessa, rantaan rajautuvassa, havupuuvaltaisessa metsämaisemassa.

Kinkomaan sairaala on rakennettu Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi 1930-luvulla, jolloin koko Suomessa oli käynnistynyt keuhkotautiparantoloitten rakentaminen (ks. kohteet Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto, Satalinnan parantola, Punkaharju ja Paimion parantola).

Sairaala-alueeseen kuuluvat 1930 valmistuneet rakennukset: viisikerroksinen parantolarakennus, ylilääkärin, alilääkärin ja taloudenhoitajan asuintalot ja talousrakennus, lastensairaala 1938, konehenkilökunnan rivitalo vuodelta 1939 ja kahdelle osastolääkärille tarkoitettu asuinrakennus vuodelta 1939 sekä 1956 valmistuneet asuinrakennukset, ns. Ankkalinna ja Impilinna. Rakennusten arkkitehtuurissa näkyy tyylimurros klassismista funktionalismiin.
 
Historia
Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäisinä perustettujen laitosten joukossa oli kaksi lääkäriseurojen perustamaa kansanparantolaa, joiden kummankin toiminta käynnistyi 1903. Toinen näistä oli Duodecim-seuran Takaharjun parantola Punkaharjulla ja toinen Finska Läkaresällskapetin Nummela sanatorium Nurmijärvellä.

Parantolat sijoitettiin alueelle, jossa ilma oli puhdasta ja kuivaa. Sijainnin tuli olla tuulilta suojattu ja sumuton. Auringonvalon vaikutus paranemiseen huomioitiin suuntaamalla rakennus ja potilashuoneet luonnonvalon kannalta optimaalisesti. Ravintoa ja lepoa käytettiin keuhkotaudin parannuskeinoina ja hoitoon kuului ns. hallimakuu, jonka takia laajat makuuhallit ja lepoparvekkeet ovat tyypillisiä arkkitehtonisia piirteitä.

Kinkomaan sairaala oli ensimmäinen Kuntaliiton rakennuttama sairaalarakennus. Tontti, n. 25 hehtaaria, ostettiin Rikhard Saloselta, joka omisti Kinkomaan tilan.

Parantolaa varten pyydettiin suunnitelmat Alvar Aallolta, W. G. Palmqvistilta sekä Jussi ja Toivo Paatelalta. Esitetyistä vaihtoehdoista valittiin Paateloiden ehdotus. Päärakennus valmistui kolmikerroksisena 1930. Lisätilan tarvetta korjattiin rakentamalla kaksi lisäkerrosta, jotka valmistuivat 1938. Alueelle tehtiin myös mm. asuntoja lääkäreille ja muulle henkilökunnalle sekä lastensairaala. Parikymmentä vuotta myöhemmin valmistuivat hoitohenkilökunnan kerrostalot Ankkalinna ja Impilinna.

Vuonna 1972 parantolasta tuli Keski-Suomen kuntainliiton hallinnoima sairaala ja rakennukset on peruskorjattu arkkitehti Helge Railon johdolla. Keuhkotautiparantolaan olennaisesti kuuluneet, päärakennuksen päädyissä olleet kolmikerroksiset ulkohallit purettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa tehdyissä korjaustöissä.

Sairaalan rakentamisella oli keskeinen vaikutus nykyisen Kinkomaan taajaman syntymiseen.
 
Lisätietoa
Pekka Ruuskanen (toim.), Kinkomaan sairaala. Muuramen kirja. 1989.

Marjo Holma, Jussi Paatelan Keski-Suomen tuberkuloosiparantola 1927-1930. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Taidehistorian laitos. 1993.

Kinkomaan sairaala-alue, Rakennushistoriallinen selvitys. Päivi Andersson. Keski-Suomen museo 1997.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  sairaala, parantola;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kinkomaan sairaala-alue.

Lastenparantola (1939), vasemmalla näkyvät keuhkotauriparantolaan olennaisesti kuuluvat ulkohallit.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kinkomaan sairaala-alue
 
© Museovirasto 2009