| Kuvaus |
Sjögårdin kartanoympäristö puistoineen ja puutarhoineen kuvastaa kartanoarkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun vuosisataista historiaa, jota leimaa etenkin 1900-luvun rakennusvaihe. Sjögård on tärkeä osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.
Merenrannan tuntumassa oleva kartanon rakennusryhmä koostuu empiretyylisestä päärakennuksesta ja kolmesta päärakennuksen tyyliä noudattavasta flyygelirakennuksesta sekä syrjemmällä olevista tiilisistä talousrakennuksista. Asuinrakennusten yhtenäinen arkkitehtuuri on Lars Sonckin suunnittelemasta korjausvaiheesta 1920-luvulta. Kartanon koristepuutarha on Bengt Schalinin suunnittelema. Päärakennuksen keskiakselista johtaa merelle terassoitu keskikäytävä, jonka päätepisteenä on kaksi laiturille sijoitettua uimahuonetta.
Sjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. |
| |
| Historia |
| Sjögårdin rälssisäteri oli jo keskiajalla asumakartano. Seuraavilla vuosisadoilla siihen liitettiin useita muita rälssitiloja. Kartano on 1500- ja 1600-luvulla ollut mm. Fleming-, Wildeman-, Ståhlhandske- ja Creutz-sukujen omistuksessa. Kartanon päärakennus on todennäköisesti peräisin 1850-luvulta. |
| |
| Lisätietoa |
Suomen kartanot ja suurtilat I. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1939.
Selja Flink, Pernajan eteläosien rakennusinventointi 1996. Pernajan kunta 1997.
Olle Sirén, Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle. Pernajan kunta 2003. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kartano;
puisto;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU