| Kuvaus |
Presidentti Kyösti Kallion kotitilalla on olennaista merkitystä Kallion elämänvaiheiden (maanviljelijä, tilallinen, koko aikuisikä) ja elämäntyön (talonpoikaiston asia, valtiomies) arvioinnissa ja tulkinnassa.
Heikkilä on aikanaan presidentti Kyösti Kallion isännöimän suurtilan pihapiiri, johon kuuluu asuinrakennus vuodelta 1897, väentupa ja useita ulkorakennuksia sekä tien toisella puolella sijaitseva Muhjalan asuinrakennus aittoineen. Heikkilä toimii edelleen tilan talouskeskuksena ja sen omistaja on Kallion sukua.
Heikkilän lähettyvillä Malisjoen rannassa on Kyösti Kallion pojan kuvanveistäjä Kalervo Kallion 1939-1940 rakennuttama Pajarin talo. Ateljeekodiksi rakennetussa talossa on klassistishenkinen avokuisti ja ikkunaluukut. Sisätilat kalusteineen ja taideteoksineen ovat alkuperäisessä asussa. |
| |
| Historia |
Kyösti Kallion kotitila Heikkilä-Mehtälä oli Pohjois-Suomen suurin talonpoikaistalo, jossa oli Kallion luopuessa 1939 isännyydestä noin 250 hehtaaria peltoa, valtaosa hänen suosta raivauttamaansa. Maatalouden ja maaseudun elinehtojen kohentaminen oli Kallion poliitikonurankin kantava ajatus sekä itseis- että välinearvoisena. Kallio oli Suomen presidenttinä vuodet 1937-1940.
Kalervo Kallio oli tuottelias kuvanveistäjä, jonka tuotantoa vuodelta 1962 on Kyösti Kallion patsas eduskuntatalon läheisyydessä. Pajarin päärakennuksen, joka on Kalervo Kallion suunnittelema, piti olla myös Kaisa ja Kyösti Kallion eläkeasunto, mutta Kyösti Kallion menehdyttyä vain Kaisa Kallio ehti asua talossa. |
| |
| Lisätietoa |
Kerttu Saalasti, Anna hänelle nöyrä mieli. Kaisa ja Kyösti Kallion elämäntieltä. 1972.
Kari Hokkanen, Kyösti Kallio. Osat 1 ja 2. 1986.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
merkkimieskoti;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU