på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Saarijärvi Keski-Suomi
Saarijärven vanha osa
Kuvaus
Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön.

Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta.

Lähinnä empiretyyliä edustava puukirkko on keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskitilassa on kahdeksankulmaiselta kookkaalta attikalta kohoava suuri, täysin pyöreä kupoli lanterniineineen. Kirkkosalissa seinät ovat pilasterien jäsennöimät ja ristikeskusta reunustaa kaareva lehterikerros. Kirkon sisätila ja kiinteä sisustus on kokenut lukuisia muutoksia vuosina 1930 (arkkitehti Kauno S. Kallio), 1961 (Veikko Leistén) ja 1997 (Aulis Jääskeläinen) tehdyissä korjauksissa.
 
Historia
Saarijärvi on ilmeisesti ollut saarnahuonekunta jo 1560-luvulla, jolloin se kuului Rautalammen emäseurakuntaan. Kappeliksi Saarijärvi tuli 1628 Palvasalmen nimellä. Itsenäiseksi seurakunnaksi se perustettiin 1639.

Saarijärven edelliset kirkot olivat vuosilta 1628 ja 1694. Uusi kirkko rakennettiin 1846-1849 rakennusmestari Jakob Kuorikosken johdolla Intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Kirkon luona oleva korkea kellotapuli valmistui 1865, ja sen rakennusmestarina toimi Jakob Kuorikosken poika Henrik Kuorikoski.

Saarijärven Paavo on alun perin ruotsiksi kirjoitettu J. L. Runebergin runo, joka kertoo maamies Paavosta. Se loi suomalaiselle sivistyneistölle ihanteellisen kuvan työteliäästä ja hurskaasta suomalaisesta talonpojasta. Runo on noussut yhdeksi tunnetuimmista Runebergin runoista. Hautausmaalla olevan Paavon patsaan (1961), joka on omistettu Keski-Suomen korvenraivaajille, veisti Heikki Varja.

Tarvaalan pappila hankittiin kappalaisen virkataloksi 1689. K.V. Reinius suunnitteli pappilaan 1800-luvun lopulla asuinrakennuksen, jonka uusrenessanssin ja uusgotiikan mukainen julkisivukoristelu poistettiin 1948 remontissa. Vanhempi asuinrakennus valmistui 1830-luvulla.

Kirkon ja pappilan välissä ovat 1800-luvulta ns. Sillmanin talo, joka muutettiin 1930 kunnantoimisto Kunnantuvaksi, sekä saman piha-aukion entinen lastenkoti eli Sofiankoti, joka oli alkujaan Hongellin 1860-luvun kauppakartano. Sitä vastapäätä on Kotitupa vuodelta 1935. Yrjö Blomstedtin suunnittelema Saarijärven Säästöpankin talo Säästölä on vuodelta 1909. Urheilukenttä rakennettiin 1948.
 
Lisätietoa
Henrik Lilius, Saarijärven kirkko ja tapuli. Saarijärven kirja 1963.

Reino Kallio, Vanhan Saarijärven historia, Karstula 1987.

Eija-Liisa Lahnala, Saarijärven rakennusperinnettä. Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia 4. Keski-Suomen museo 1990.

Heikki Junnila, Saarijärven Historia 1865-1985, Paavon Saarijärvestä kaupungiksi. 1995.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.

Saija Silén, Mervi Koskinen, Anna Naukkarinen ja Nina Äijälä, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma. Paavon portilta Palavasalmelle. Keski-Suomen ympäristökeskus 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kirkko; muu hallintorakennus; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Saarijärven kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Saarijärven vanha osa
 
© Museovirasto 2009