 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Pyhän Katariinan kirkko on Kaarinan pitäjän keskiaikainen kirkko, joka kirkkotarhoineen kuvastaa seurakunnan kiinteää suhdetta Turun akatemian sivistyneistöön. Kirkonseutu on ollut asutettu jo esihistoriallisella ajalla ja sieltä tunnetaan mm. rautakautinen kalmisto. Pyhän Katariinan kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää. Kirkolta on näköyhteys Turun tuomiokirkolle.
Kirkko on omistettu Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, dominikaanien suosimalle pyhimykselle. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Urkulehterin rintamuksen kaiteen evankelistoja ja apostoleja esittävät maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760 ja Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen. Kirkkotarhassa on kolme muurattua hautakappelia. Gadolin-suvun paanukattoinen tiilikappeli vuodelta 1785, Winter-suvun kahdeksankulmainen kappeli vuodelta 1791 ja Frenckell-suvun korkea empiretyylinen kappeli vuodelta 1818. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin Suomessa. Se on pystytetty 1822. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa Tukholmassa. Kirkkotarhan porttina toiminut tiilestä muurattu uusklassillinen kellotapuli on vuodelta 1826. Kirkon pohjoispuolella on pappila puutarhoineen. Itäpuolen torimaisen aukion laidassa on kirkkoaitat. Nummen ryhmäkylän kantatiloista Pappila, Kuikula, Kylä ja Simola ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan kirkkotorin reunamilla. Kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Kirkkoympäristö on kaupungin laajentumisesta huolimatta säilyttänyt perinteisen maalaismaisen kirkonkylän leiman. |
||
| Historia | ||
| Nummen eli Kaarinan 1351 vihitty kirkko oli ilmeisesti puukirkko, johon liittyi kivisakaristo. Nykyisen Pyhän Katariinan eli Kaarinan keskiaikaisen kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Runkohuoneen rakentamisen yhteydessä varauduttiin kaksilaivaiseksi holvattavaan kirkkosaliin, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läntinen eteishuone rakennettiin aivan 1600-luvun lopussa. Ikkunat laajennettiin nykymuotoonsa 1903 tehdyssä korjauksessa. Kirkon paanukattoa jäljittelevä liuskekivikatto on vuodelta 1907.
Pappilan päärakennus valmistui 1816 ja se uudistettiin nykyasuunsa 1800-luvun lopussa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kaarinan kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964.
Maarian kirkon ja Kaarinan kirkon korjaus, Turku. Arkkitehtitoimisto Laiho & Pulkkinen & Raunio. Arkkitehti 7/1984. C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987. Pyhän Katariinan pihoilta. Kaarinan seurakunnan vaiheita. Pieksämäki 1990. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 11/1997. Markus Hiekkanen, Suomen kirkot keskiajalla. Keuruu 2003. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivut http://www.turunsrk.fi/portal/fi/kirkot (18.8.2009). |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; talonpoikaistalo; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Pyhän Katariinan kirkko. Hilkka Högström 2008. |
Pyhän Katariinan seurakunnan pappila. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Aurorakiitäjä 2016. |
Kirkkotori Pyhän Katariinan kirkon edustalla. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU