på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Viitasaari Keski-Suomi
Huopanankosken kulttuuriympäristö
Kuvaus
Huopanankosken kulttuuuriympäristö on koskipaikan monipuolista käyttöä mylly- ja lohenkalastuspaikkana sekä uittoväylänä kuvastava kokonaisuus, johon liittyy myös henkilöhistoriallista arvoa. Huopanankoski tunnetaan ennen kaikkea kirjailija Juhani Ahon tuotannosta: "Ei ole maailmassa seutua, johon minulla olisi kiinnittynyt semmoinen määrä ihania tunnelmia ja mieluisia muistoja kuin Huopanaan. Kerran minä sen kunniaksi sepitän hymnin, johon panen kaikki kielivät, mitä suomenkielessä on minulla käytettävänä."

Varisalmen ja Pouninsalmen välinen Huopanankoski on ollut 1800- ja 1900-lukujen taitteessa sisämaan suosituimpia lohenkalastuspaikkoja. Koskessa ollut uittoväylä on uittosäännön kumoamisen jälkeen purettu ja koski palautettu luonnonmukaiseen tilaansa. Uittoyhdistyksen talo Varissalmen puolella on muistona uittokaudesta. Koskeen liittyvän myllyperinteen rakennukset maantiesillan kupeessa on kunnostettu.

Kosken ranta-aluetta leimaa peltomaisema. Yläpihan peltomaisema on säilynyt Juhani Ahon aikaisessa muodossaan ja uudempi rakentaminen on sijoittunut kylänraitin varteen vanhempaa rakennuskantaa ja kylärakennetta täydentäen.

Kosken itärannalla on venäläisten rakennuttamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.
 
Historia
Huopanankoskeen oli merkitty isojaossa Kolehmaisen talon kotitarvemylly. Kosken ympäristö oli muuten asumaton.

Koski perattiin kruunun toimesta uittoa varten 1862-1864, jolloin koskeen rakennettiin ohjauspuomit. Uitto kasvoi 1870-luvulta lähtien. Huopanankosken ympäristöön syntyi 1800-luvulla tiivis kyläkeskus.

Kirjailija Juhani Aho (1861-1921) kävi kalastamassa kesäisin Huopanankoskella vuodesta 1905 lähtien aina kuolemaansa saakka. Kosken partaalla ollut Juhani Ahon kalamaja purettiin 1974.

Myllytoiminta päättyi 1950-luvulla ja tilalle tuli sähköntuotanto. 1970-luvulla kosken uittorakenteet purettiin ja koski entistettiin luonnonmukaiseen tilaan kalastusta varten.
 
Lisätietoa
Osmo Kaitalehto, Viitasaaren rakennuskulttuurin inventointi. Keski-Suomen museo 1988.

Jarmo Kovanen, Erkki Markkanen ja Osmo Rintala, Huopana. Juhani Ahon koski. Jyväskylä 1994.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; linnoitus; mylly; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Huopanankosken kulttuuriympäristö
 
© Museovirasto 2009