på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Äänekoski Keski-Suomi
Suolahden vanhan rautatieaseman alue
Kuvaus
Suolahden 1898 valmistunut rautatie ja asema edustavat hyvin ajan pyrkimystä yhdistää maaliikenne ja vesiliikenne. Lisäksi asemalla on kulttuurihistoriallista merkitystä Keski-Suomessa kesiään viettäneiden 1900-luvun alun taiteilijoiden kohtauspaikkana.

Keiteleen rannalla sijaitseva Suolahden vanha asema ja siihen liittyvä sisävesiliikenteen satama ovat muodostaneet Keski-Suomen tavaraliikenteen keskuksen. Satama-aseman entisen vilkkauden voi vielä aistia rantalaiturilla, missä on raiteita, veturitalli ja muita satamarakenteita. Laajalla alueella on asemarakennuksen ja veturitallin lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä asemapuisto.
 
Historia
Valtiopäivillä 1894 päätettiin Jyväskylä-Suonenjoki -radan rakentamisesta osana Pohjanmaan ja Savon ratojen yhteysrataa. Linjauksen taustalla olivat osaksi Äänekosken teollisuusmahdollisuudet sekä Keiteleen vesiliikenne ja erityisesti sen ympäristön puutavara. Myöhemmin yhteysradan linjaus siirtyi kuitenkin etelämmäksi, Jyväskylä-Pieksämäki -linjalle. Suolahteen 1898 rakennettu rata jäi pistoradaksi, jonka ansioista Suolahdesta kehittyi kuitenkin pohjoisen Keski-Suomen tavaraliikenteen keskus ja suurin puutavaran lastausasema. Puutavaraa kuljetettiin rautateitse Jyväskylään, mistä sen matka jatkui vesitse etelään. Satama ja rata tunnettiin rautakanava -nimisenä kuljetusreittinä, joka toimi aina vuoteen 1993 saakka.

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus, tavaramakasiini, veturitalli ja rautatieläisten asuinrakennukset valmistuivat 1898. Asemarakennusta laajennettiin 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat. Maantie Suolahdelle rakennettiin 1905.

Kapearaiteinen rata Suolahdesta Äänekosken paperitehtaalle rakennettiin 1899-1900. Se muutettiin normaaliraiteiseksi 1938-1942, kun ratalinjaa jatkettiin Haapajärvelle. Sota keskeytti rakennustyöt ja rata valmistui vasta 1960. Suolahti sai ratatöiden yhteydessä uuden asemarakennuksen vuonna 1952 rataoikaisun varteen.

Suolahden asemapäällikkönä oli 1898-1925 Rudolf Josef Ahonius. Hänellä oli sukulaisuussuhteiden ja hämeenlinnalaistaustansa vuoksi siteitä useisiin ajan kulttuurisukuihin ja -henkilöihin, ja hänen virka-asunnostaan muodostuikin vilkas kohtauspaikka. Siellä vierailivat mm. Akseli Gallen-Kallela, Yrjö Blomstedt ja Uno Alanco. Erityinen merkitys Ahoniuksella oli Juhani Aholle, sillä tämän tie rakkaalle Huopanankoskelle kulki 1905-1920 Suolahden aseman kautta ja jatkui sieltä usein Ahoniuksen veneellä. (Ks. erillinen kohde Viitasaari, Huopanankosken kulttuuriympäristö.)
 
Lisätietoa
Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.

Marketta Mäkinen (toim.), Maailmannavan elämää. Keski-Suomen merkitys suomenkielisen kansallisen kulttuurin ja taiteen muotoutumisessa vuosina 1880-1917. SKS. Jyväskylä 1994.

Timo Kantonen, Suolahden asema ja Keiteleen teollisuusperinne. Suolahden kaupunki 1997.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus; puisto; satama; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Suolahden vanhan rautatieaseman alue
 
© Museovirasto 2009