på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Asikkala Päijät-Häme
Urajärven kartano
Kuvaus
Urajärven kartano edustaa syrjäiseen paikkaan, pienimuotoiseen, topografialtaan vaihtelevaan viljelymaisemaan syntynyttä pientä itähämäläistä kartanoa, jonka rakennuskanta on muotoutunut 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana. Kartanoon liittyy lisäksi poikkeuksellista puisto- ja puutarharakentamista, kulttuuri- ja henkilöhistoriaa sekä pitkäaikaista museotoimintaa.

Veden äärellä sijaitsevan, puiston ympäröimän päärakennuksen klassistinen ulkoasu ja korotus ovat peräisin 1840-luvulta. Kartanoon perustettu museo kuvastaa romantiikan värittämää kulttuuri-ilmapiiriä itähämäläisessä säätyläiskodissa. Kartanopihan mansardikattoinen toinen asuinrakennus on rakennettu kahdessa osassa 1780-luvulla: pohjoispäädyn tupa on vanhempi ja toinen tupa, sali sekä eteinen ja eteiskamari on lisätty laajennusvaiheessa. Kartanopiha, jonka kolmatta sivua rajaa pitkä aittarivi, avautuu poikkeuksellisesti kohti järveä eikä tulotielle. Päärakennuksen etupiha on muotoiltu geometriseksi puutarhaksi.

Kartanon talousrakennukset, navetta, meijeri, vaunu- ja liiterivaja sekä väentupa muodostavat yhtenäisen rivin niemen itäreunaan.

Kartanon omistajan Hugo von Heidemanin suunnittelema vapaamuotoinen maisemapuisto polveilee polkuineen järven rannalla ja puistometsässä, jonne on järjestetty maisemankatselupaikkoja ja pystytetty historiallis-romanttisia rakennelmia. Puistometsässä on myös antiikin temppeliä jäljittelevä, Harry Röneholmin suunnittelema von Heidemanien sukuhauta ja järveltä nousevan maisemaperspektiivin huipentumana kohoaa 1913 rakennettu puolipyöreä Valhalla-pylväikkö.

Kartano sijaitsee II Salpausselän tuntumassa olevan viljelylaakson pohjoisreunalla, Urajärven rannalla. Kartanon eteläreunalla oleva vanha tielinjaus seuraa Toisen Salpausselän harjumuodostelmaa.
 
Historia
Kartanon eteläpuolella, vanhan maantien varrella olevassa Urajärven kylässä oli 1560-luvulla 19 taloa. Vanhin Urajärven kartanoa koskeva asiakirja on vuodelta 1613, jolloin alue läänitettiin Claes Paikullille. Kartano muodostui 1653 luutnantti Berent Möllerin ottaessa viljelykseen viisi lahjoituksina saamaansa autiotilaa.

Päärakennus rakennettiin 1806 yksikerroksiseksi ja mansardikattoiseksi, empiretyylinen kaksikerroksinen ulkoasu on peräisin 1840-luvulta.

Urajärven kartano oli Heideman-suvun omistuksessa 1670-luvulta lähtien aina Suomen itsenäistymiseen saakka, jonka jälkeen kartano siirtyi testamentin mukaisesti Suomen muinaismuistoyhdistykselle.

Urajärven kartano avattiin museona yleisölle 1928. Talousrakennukset kunnostettiin 1930-1950-luvuilla täyshoitola- ja matkailukäyttöön. 1830-luvun kivinavettaan sisustettiin 1950-luvulla Helsingin yliopiston varastokirjasto arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmien mukaan. 1960-luvulla rakennettiin Hanssonin suunnitelmien mukaan yliopiston tutkijoille kirjasto-, tutkija- ja asuintiloja aiemman tilanhoitajan asunnon paikalle.

1986 kartanomuseo puistoineen siirtyi Museoviraston omistukseen.
 
Lisätietoa
Tyyni Vahter, Asikkalan Urajärvi ja von Heideman -suvun muistoja. Osma 1955.

Raija Järvelä-Hynynen (toim.), Urajärven kartanomuseo. Opas. Helsinki 1987.

Näköaloja Urajärven kartanoympäristöön. Toim. Marja Ivars. Museovirasto 1997.

Marja Ivars, Urajärven kartanon puisto. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Kartanoelämää Urajärvellä. Urajärven kuva-albumi. Toimittaja Lea Värtinen. Museovirasto 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Asikkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Museoviraston www-sivut, http://www.nba.fi/fi/urajarven_kartanomuseo (23.5.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; kartano; museo; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Urajärven kartano sijaitsee Urajärveen pistävällä niemellä.

Urajärven kartanon päärakennus ja kartanopihaa.
 
Kartta: Urajärven kartano
 
© Museovirasto 2009