på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Jokioinen Ypäjä
Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema
Kuvaus
Loimijokilaaksossa sijaitseva Jokioisten kartanoalue ilmentää maanomistukseltaan yhden Suomen laajimman kartanon poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua. Kartanoalueeseen kuuluvat kartanon ja sen puiston lisäksi Ferrarian tehtaan tuotantorakennukset sekä asuma-alue. Länsipuolella kartanoon liittyy laaja Jokioisista Ypäjälle ulottuva Loimijokilaakson viljelyalue, jonka vanhasta pitkästä asutushistoriasta kertovat keskiaikaiset kylänpaikat ja muinaisjäännökset.

Kartanoalueen ytimen muodostaa arkkitehtien C.C. Gjörwell ja Erik Palmstedt suunnitelmien mukaan 1790-luvulla rakennettu uusklassistinen, puiston ympäröimä kartanon kaksikerroksinen päärakennus, joka on uusklassismin varhaisimpia ja merkittävimpiä edustajia Suomessa. Rakennuksen alkuperäiset interiöörit ovat säilyneet hyvin etenkin toisessa kerroksessa.

Kartanon puisto periytyy 1600-luvulta. Päärakennuksen rakentamisen aikoihin on suunniteltu laaja puisto englantilaiseen tyyliin ja järjestetty päärakennuksen lähituntumaan geometrisesti sommiteltuja käytäviä ja perennasarjoja. Vielä 1900-luvun alkupuolella terasseilla oli suuret kasvihuoneet. Puisto laajenee puistometsänä Loimijokea seuraillen. Puistometsässä on maaherra von Willebrandin ja vaimonsa hauta muistomerkkeineen.

Suuri tornillinen talli- ja maneesirakennus on valmistunut 1897. Valkeaksi rapatut talousrakennukset, viljamakasiini (1802), asuntola Impilinna (1804) ja ruokala Murula (1808) muodostavat yhtenäisen rivistön puiston ja maanviljelysaukean rajalla. 1920-luvulla rakennetut ja valkeaksi rapatut verstas- ja autotallirakennus täydentävät talouspihan yhtenäistä arkkitehtonista ilmettä. Maamerkkinä alueella on kolmikerroksinen puinen tapulimakasiini, joka on siirretty Humppilasta paikalleen 1810. Siirron yhteydessä siihen on lisätty kellotorni, jonka kellon on tehnyt kartanon seppä 1811. Lyöntikellona on 1687 valettu kirkonkello.

Entinen navetta on ainoana säilynyt maaherra Willebrandin aikaisista karjarakennuksista. 1790-luvun lopussa valmistunut, tiilestä muurattu Suomen ensimmäinen parsinavetta todistaa 1700-luvun lopun ns. hyödyn aikakaudella virinneestä karjanhoidon kehittämisestä. Tiilestä muurattu mansardikaton peittämä valkeaksi maalattu navetta on kunnostettu varastoksi ja näyttelytilaksi.

Jokioisten kartanon ydinalue on nykyisin osa maatalouden tutkimuskeskusta, jonka uudet rakennukset sijaitsevat kartanoalueen pohjoispuolella.

Loimijoen toisella puolen oleva entinen Ferrarian rautatehtaan jugendhenkinen asuma-alue on rakennettu yhtenäisen suunnitelman pohjalta 1900-luvun alussa.

Jokiosten länsipuolella Loimijokeen laskeutuvat viljelykset muodostuvat laajan kulttuurimaiseman. Loimijoen varrella on Jokioisten Vaulammin ja Ypäjän puolella Palikkalan, Levän, Vilolan ja Varsanojan kylien asutusta. Asutus on keskittynyt jokilaakson reunoille. Vanhat keskiajalla asutuksensa saaneet kyläkeskustat ovat osittain hajonneet ja vanhoille tonteille on jäänyt yksittäisiä rakennuksia.

Jokioisten Vaulammin kylässä on edustavia maatilojen päärakennuksia 1800-luvun jälkipuoliskolta. Ypäjän Varsanojan vanhalla kylätontilla ovat säilyneet Ala-Kartanon ja Hokan tilat. Varsanojan 1924 koulu valmistunut koulu toimii nykyisin läheisen hevosopiston koulutus- ja majoitustiloina. Loimijoen etelärannalla olevalla maakumpareella sijaitseva Levän kyläkeskusta on säilyttänyt suhteellisen tiiviin luonteensa. Palikkalan kylässä vanhalla kylätontilla on säilynyt Äijälän talo.
 
Historia
Jokioisten kartano perustettiin 1562, kun Ruotsin kuningas Erik XIV antoi Klas Kristersson Hornille läänitykseksi Portaan pitäjästä Jokioisten neljänneskunnan. Myöhemmin kartanoa omistivat mm. Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit. Kartanon omistukseen on sen historian aikana kuulunut päätilan lisäksi useita kyliä ja tiloja. Saadessaan säterivapauden 1617 Jokioisten kartano oli Suomen suurin maatila.

Jokioisten kartano kukoisti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maaherra E.G. von Willebrandin omistuskaudella, jonka ajalta kartanon nykyinen rakennuskanta on peräisin ja jolloin alueen teollinen toiminta alkoi. 1700-luvun lopulla kartanon alueella toimi tiilitehdas, panimo ja viinanpolttimo. von Willebrand perusti 1796 verkatehtaan ja 1804 kankirautapajan. Rautanaulatehdas perustettiin 1875 ja vuosisadan vaihteessa rautalankatehdas. 1900-luvun alussa kartanon yhteydessä toimi mm. mylly, saha, tiilitehdas, rautatehdas sekä sokeri- ja siirappitehdas. Rautatehtaat myytiin 1903 Ab Ferraria Oy:lle, nykyisin tehdasalueella toimivat Kaarjoki Oy:n lankatehdas ja Pintos Oy:n naulatehdas.

Jokioisten kartano siirtyi 1871 osakeyhtiölle, jonka enemmistön osti 1907 maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Suomen valtio osti Jokioisten kartanon 1917, jolloin se oli edelleen yksi Suomen suurimmista tiloista ja käsitti yli 32 000 hehtaaria. Itsenäistymisen jälkeen toimeenpannun maareformin seurauksena kartanosta lohkaistiin 950 itsenäistä tilaa, yli 20 000 hehtaaria ja toisen maailmasodan jälkeen vielä yli 6000 hehtaaria.

Kartanon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin von Willebrandin aikana 1794 ja sisustuksen osalta rakennus valmistui 1800-luvun alkuvuosina. Päärakennus peruskorjattiin 1950-luvulla, jolloin alkuperäiset taloustilat muutettiin toimistoiksi ja 1978-1980 se kunnostettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen toimitiloiksi.

Loimijokilaakson kyläastus oli vahvaa jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla Ypäjän kartanoa edeltänyt Kartanokylä mukaan lukien Varsanojan, Levän, Palikkalan ja Vaulammen kylissä oli yhteensä 33 taloa. Kylistä suurin oli Vaulampi, jossa oli 13 taloa. Myöhempiä kyliä ovat mm. Uusikylä, Somiska ja Niemi. Palikkala on esimerkki Jokioisten kartanoon kuuluneista kylistä. Taloista Vähäsuo oli Jokioisten kartanon ulkokartano ja Nissilä lampuotitila.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i tekningar 1845.

Gabriel Nikander, Finländska herrgårdar under gustavianska tiden. Historisk Tidskrift för Finland 1917.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Olavi Anttila, Kartanosta kunnaksi - Jokioisten historia. Forssa 1991.

Pasi Siistonen, Jokioisten kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö. Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö. Helsinki 1997.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Sirkka Köykkä, Eeva Stålhammar, Näin on tehty. Lounaishämäläisiä kyläkuvauksia. Virtuaalivasara-projekti 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muu teollisuusrakennus; pihapiiri; puisto; talonpoikaistalo; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Jokioisten kartanon talouspihaa, maneesi ja viljamakasiini.

Jokioisten kartanon päärakennus.

Loimijokilaakson viljelymaisemaa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema
 
Jokioinen Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema
Ypäjä Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema
 
© Museovirasto 2009