på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Masku Varsinais-Suomi
Lempisaaren kartano
Kuvaus
Lempisaaren kartanon päärakennus on yksi Suomen arkkitehtuuriperinnön arvokkaimpia edustajia. Se luetaan useita Turun lähiseutujen kartanoita suunnitelleen Christoffer Friedrich Schröderin suunnittelemaksi. Kartanoa ympäröi vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema.

Lempisaaren kartano sijaitsee vanhan meripurjehdusreitin varrella Livonsaarella Merimaskun pohjoispuolisessa sisäsaaristossa. Kaksikerroksinen, mansardikattoinen, sileäksi rapattu tiilinen päärakennus on valmistunut pääoven yläpuolella olevan hiekkakivivaakunan mukaan 1767. Sen suunnittelijaksi mainitaan Turun kaupungin muurarimestari Christian Friedrich Schröder. Arkkitehtuuriltaan rakennus vastaa Schröderin muita Varsinais-Suomeen suunnittelemia aatelis- ja ruukinkartanoita. Runsaasti yhtäläisyyksiä on nähtävissä Lempisaaren ja Schröderin ensimmäisen turkulaissuunnitelman, Gadolinin talon välillä. Kiinteä sisustus täysranskalaisine ovineen, puisine rintapaneeleineen ja listoituksineen on pääosiltaan Schröderin aikaista. Lars Gabriel von Haartmanin ajalta (1824-1859) ovat toisen kerroksen empirepariovet ja valkeat empireuunit.

Päärakennusta vastapäätä on ns. piispantalo, jonka oletetaan olevan peräisin 1600-luvun alusta, vaikka on myös esitetty olettamus, että se on rakennettu yhtäaikaisesti päärakennuksen kanssa Schröderin suunnitelmaan perustuen.
 
Historia
Lempisaari oli keskiajalla nimensä mukaan saari. Kartanon omisti Turun piispa ja uskonpuhdistuksessa se joutui kruunulle. Juhana III lahjoitti sen tyttärelleen, jonka jälkeläisten omistuksessa kartano oli vuoteen 1764 asti. Kartanon kivirakennuksen rakennutti 1760-luvulla Louhisaaren tuolloinen omistaja Herman Fleming. Kartano siirtyi 1800-luvulla von Haartman-suvun omistukseen. 1800-luvun alun vuosikymmeninä sisätiloissa tehtiin tyylillisiä uudistustöitä, jotka tuovat kiinnostavan ajallisen kerrostuman kartanon arkkitehtuuriin.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Piispantalon mittauspiirustus ja inventointikertomus, Irja Sahlberg. Turun maakuntamuseo 1949.

Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.

C. J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Irma Lounatvuori, Lempisaari. Painamaton inventointi. Museovirasto, Rakennushistorian osasto 1994.

Paula Saarento - Tellervo Saukoniemi (toim.), Maskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 12. Masku-Seura. Saarijärvi 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Lempisaaren kartano
 
© Museovirasto 2009