på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Eurajoki Satakunta
Irjanteen kylä
Kuvaus
Irjanteen kylässä on säilynyt tiivis ja monipuolinen rakennusryhmä Eurajoen ja vanhan maantien risteyksessä kosken partaalla, paikalla, joka vielä keskiajalla on ollut meren rannalla. Tärkeitä kylän historiaa taustoittavia ja maisemaa muodostavia elementtejä ovat kylää ympäröivät ns. rintapellot sekä jokivarret mylly- ja sahapaikkoineen. Irjanne on Satakunnan vanhimpia tunnettuja sahanpaikkoja.

Irjanteen kylän keskeisiä elementtejä ovat vanha tielinjaus, jokimaisema, punamullattu kirkko, lounaissuomalaista tyyppiä oleva sipulikupolinen kellotapuli, kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini, ruiskuhuone, meijeri, Faltun saha ja mylly sekä keskustan maatilojen vanhat rakennukset.

Irjanteen kirkolla on pitkä perinne. Se on jo kolmas samalla paikalla sijainnut kirkko ja muistona Ala-Satakunnan ns. uhrikirkoista.

Vanha maantielinja kiemurtelee peltojen keskellä harjua pitkin halki kylän. Maantie jatkuu Irjanteelta etelään kohti kirkonkylää ja sen varrella on Lavilan kartanon maamerkinomaisesti kohoava P.J. Gylichin suunnittelema kivinen viljamakasiini.

Faltun talon saha ja mylly - myös Mullilan nimellä tunnettu - on rakennettu 1800-luvun lopulla. Yksityisomistuksessa oleva saha on nykyisin käyttämätön, utta toimintakuntoon palautettavissa. Faltun saha ja mylly ovat edustavia esimerkkejä talonpoikien harjoittamasta pienimuotoisesta kotiteollisesta tuotannosta.
 
Historia
Irjanteen kylä asutettiin varhaiskeskiajalla. Kylässä oli kirkko 1300-luvulla. Nykyinen Eurajoen kirkonkylä perustettiin 1400-luvulla, ja Irjanne jäi tuolloin omaksi rukoushuonekunnaksi.

Irjanteen nykyinen kirkko rakennettiin 1731 Merimaskusta kotoisin olevan Carl Jacobsson Killaisen johdolla. Kellotapulin rakennusmestarina toimi porilainen Thomas Ravonius ja se valmistui 1758. Tapulin vieressä oleva lainajyvästö valmistui 1833 ja ruiskuhuone 1908.

Irjanteen ensimmäisen sahan rakennuttajana toimi sotamarsalkka Åke Tott 1630-luvun alussa. Vesimyllyjen rinnalla koskien varrella on sittemmin sijainnut useita vesisahoja. Sahalaitoksella vesivoima korvattiin 1924 joksikin aikaa höyrykoneella, jonka turvin pieni laitos harjoitti sahausta vientiin. Sittemmin kotitarvesahaukseen riitti taas vesivoima.
 
Lisätietoa
Ulla Heino, Eurajoen historia III. Kokemäki 1992.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliiton julkaisu A:177. Pori 1990.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; kylä; kylä; museo; mylly; saha; silta; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Irjanteen kylää.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Irjanteen kylä
 
© Museovirasto 2009