på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hollola Päijät-Häme
Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
Kuvaus
Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön.

Hollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva kirkkoherranpappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.

Harmaakivestä rakennetun kirkon itä- ja länsipäätyjen tiilikoristelu on poikkeuksellisen runsas. Runkohuoneessa on Hämeen kirkoille tyypilliset suuret nurkkakivet. Asehuoneen päädyssä on ulkoinen saarnastuoli. Kirkkosali on kaksilaivainen ja viisitraveinen. Holvit ovat ns. rengasholveja, ts. tähtiholvin ruoteiden yhtymäkohdassa on pyörylät. Kirkkosalin primitiiviset maalaukset keskittyvät ruoteisiin. Taontakoristeiset asehuoneesta kirkkosaliin johtavan eteläportaalin ovilevyt ovat Suomen hienoimmat. Sisustukseen kuuluu lukuisia veistoksia ja suurvalta-ajan lahjoitusesineistöä. Kirkkotarhan itäosassa olevat kaksi hautakappelia ovat kuuluneet Boucht- ja Ammond-suvuille.

Kellotapuli on rakennettu 1829-1831 arkkitehti C.L. Engelin suunnitelman mukaan. Sen läpikäytävä ja siihen liittyvät siipiosat ovat kiveä, muilta osin kellotapuli on puurakenteinen.

Kirkon luona sijaitseva jyrkkälappeinen kunnantupa lienee ainoita säilyneitä varhaisen kunnallishallinnon tarpeisiin tehtyjä uudisrakennuksia Suomen maaseudulla.

Kirkkoherranpappila on jo keskiajalta periytyvällä paikalla kirkon ja Vesijärven välissä. Vuonna 1813 rakennetun pappilan ulkoasu on pääosin peräisin 1850-luvulta. Sisätilat on uudistettu 1992.

Vanhan, hiekkapintaisen raitin varrella ovat kaupparakennus (1930-l) sekä lukkarin (1880-l) ja apteekkarin (1860-l) talot.

Päijänteen Kirkonselkään pistävän niemen tyvessä oleva Pyhäniemen kartanon puinen kaksikerroksinen päärakennus on rungoltaan 1820-luvulta nykyisen ulkoasun juontaessa vuoden 1907 korjauksesta (A.W. Stenfors). Pihapiiriä rajaava suuri sivurakennus on 1880-luvulta (A. Nordberg). Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa puistokuja kirkon suuntaan.
 
Historia
Vesijärven Kirkonselän lukuisat kivi-, pronssi- ja rautakauden asuinpaikat, linnamäki sekä keskiajan kirkko ja kylät kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä sijainnista.

Hollola on itäisen Hämeen vanhin seurakunta ja lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Kirkon 1400-luvulle ajoittuvista rakennusvaiheista sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Itse kirkko ja sen holvaus kuuluvat rakennusvaiheeseen, joka on ajoitettu tapahtuneeksi vuosien 1475-1485 välisenä aikana. Kirkossa tehtiin 1934-1935 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema restaurointi, joka kuuluu Suomen parhaisiin.

Keskiajalla perustetusta pappilasta muodostettiin kuninkaankartano Kustaa Vaasan aikana.

Kirkon luona sijainneen pitäjäntuvan perinteitä jatkava kunnantupa valmistui 1902.

Pyhäniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1467. Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun loppupuolella kahdesta ratsutilasta.
 
Lisätietoa
Hollolan kirkko. Uusintelu 1934-1935. Arkitekten 12/1935.

Hollolan kirkko - asutuksen, kirkon ja seurakunnan historiaa. Hollolan seurakunta 1985.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hollola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 110/2006. Hämeen ympäristökeskus, Hollolan kunta 2006.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.

Sanna Kaisa Spoof, Hollolan kunnantupa - Lahden kaupungintalon maalaisserkku. Lauri Putkonen (toim.), Päätöksen paikka. Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kartano; kellotapuli; kirkko; kylä; linnoitus; muinaisjäännös; muu hallintorakennus; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hollolan keskiaikainen kivikirkko.

Kirkkoherranpappila kirkon ja Vesijärven välissä.

Hollolan kirkonkylän vanha raitti.
 
Kartta: Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
 
© Museovirasto 2009