på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Uusikaarlepyy Pohjanmaa
Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskunta
Kuvaus
Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskuntaan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin säilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turvalaitteiden kehitystä ja niiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä.

Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä sijaitseva Socklothällanin saari koostuu maan nousun myötä yhteen kasvaneista Socklothällanista ja Hällgrundista. Socklothällan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Hällgrund tiheää lehtimetsää kasvava louhikkosaari. Kohteen historialliseen rakennuskantaan kuuluu 1824 rakennettu tunnusmajakka, 1911 rakennettu luotsiasema ja loistorakennelma vuodelta 1903. Saarella on myös muutamia kalastusmajoja.

Socklothällanin tunnusmajakka on 21,4 metriä korkea, kahdeksankulmainen puutorni. Sen ylin kolmannes on maalattu valkoiseksi ja alaosa punaiseksi. Pookin vieressä on yksikerroksinen luotsiasema. Keltaiseksi maalatun luotsiaseman ulkorakennuksiin kuuluu käymälä ja venevalkamassa oleva venevaja. Venevalkaman kallioissa on luotsien kaivertamia vedenkorkeusmerkintöjä.

Hällgrundin pohjoisrannalla on luotsien hoitoon kuulunut rautaristikkojalustalla oleva loisto. Hällgrundin-nimellä tunnettua loistoa voidaan pitää myös Uudenkaarlepyyn satamamajakkana. Lähes 13 metriä korkean loiston luokse johtaa suurilla kivillä päällystetty polku.

Socklothällanin ja Hällgrundin välissä on polkuun liittyvä pieni kivisilta. Socklothällanin rannoilla on suuria kivistä ladottuja viitansijoittajia.
 
Historia
Uuteenkaarlepyyhyn lännestä johtavan väylän merkkinä oli Tornskärin tunnusmajakka jo 1600-luvun lopulla. Kun väylä alkoi madaltua rakensivat porvarit tunnusmajakan kaupunkiin pohjoisesta johtavan väylän suulle Socklothällaniin. Valtio lunasti tunnusmajakan ja saarella sijainneen luotsipaikan rakennuksineen 1848. Saarelle rakennettiin uusi luotsivartiotupa 1876. Socklothällanilla päivysti kaksi luotsia, jotka luotsasivat laivoja Alön redille sekä Stubbenin ja Mässkärin luotsipaikoille. Luotsaustoiminta saarella loppui 1950-luvulla.

Suomen ensimmäiset loistot rakennettiin 1883, niiden joukossa myös Socklothällanin loisto. Loisto nostettiin ilmeisesti 1903 kymmenen metriä korkealle rautaristikkotelineelle ja muutettiin kaasulla toimivaksi.
 
Lisätietoa
Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Pohjanmaan merellinen perintö. Pohjanmaan liitto 2001.

http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/
Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat. Verkkosivutuotanto Helsingin yliopisto, Merenkulkulaitos, Museovirasto, 2001.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  luotsiasema; majakka;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Socklothällanin pooki.
 
Kartta: Socklothällanin majakka- ja luotsiyhdyskunta
 
© Museovirasto 2009