på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Jokioinen Kanta-Häme
Jokioisten kirkko ja pappilat
 
Kuvaus
Jokioisten 1631 rakennettua pitkäkirkkoa pidetään yhtenä Suomen vanhimmista puukirkoista. Merkittävän osan rakennettua ympäristöä muodostavat kirkon ohella tapuli, pappila, hautausmaa muistomerkkeineen sekä kappalaisen pappila.

Kirkon koristeellinen ulkoasu suurine ikkunoineen, eteishuoneen katoksineen ja länsitorneineen omaa 1800-luvun jälkipuolen uusgotiikan puuhun sovellettuja muotoaineksia. Kirkkosalin yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen on myös 1860-luvulla tehdystä uudistuksesta. Matalaseinäisessä kellotapulissa on huippuna nelipäätyinen kattorakennelma. Kellotapuli, joka edustaa varhaista tolpparakenteeseen perustuvaa tyyppiä, on mahdollisesti kirkon ikäinen tai 1700-luvun alkupuolelta. Kirkonkelloista toinen on 1630-luvulta.

Kirkon itäpuolella on useaan otteeseen laajennettu kaunis hautausmaa sankarihautoineen ja Armas Tirrosen tekemine sankaripatsaineen. Lisäksi siellä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema viehättävä suihkukaivo. Kirkon vieressä oleva maaherra Carl Johan Stjernvallin pyramidin muotoinen, punaisista hiekkakivilaatoista rakennettu hautamuistomerkki on edustava esimerkki 1800-luvun alun uudesta hautausmaakulttuurista ja ajan suosimasta klassisesta muotokielestä.

Kirkon luona oleva nykyinen kirkkoherranpappila on kookas 1900-luvun vaihteen kansallisromanttisia piirteitä omaava poikkipäätyinen rakennus.

Kauempana kirkosta, Loimijoen eteläpuolella sijaitseva mansardikattoinen, leveärunkoinen entinen kappalaisenpappila on rakennettu savesta ja vuorattu tiilellä. Pappilan mäeltä aukeaa edustava näköala Loimijoen viljelymaisemaan.
 
Historia
Tammelan kappeliksi 1631 perustetun Jokioisten kirkon on perimätiedon mukaan rakennuttanut Johan Kruus Jespersson, kenraali, ritari, amiraali Ruotsissa ja sotakomisaari Tanskassa omilla varoillaan (Jockis Capell kyrka skall vara uppbygd 1631 af herr Gen. Johan Kruus Jesperson Riddaren, Amiralen i Sverige Krigskomissarie i Danmark). Kirkon perinpohjainen uudistus toteutettiin 1862 lääninarkkitehti A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Itsenäinen seurakunta Jokioisista tuli 1892.

Valistuksen aikana kehittyi uusi hautausmaakulttuuri, jonka taustalla oli hygieeniset ja esteettiset näkökannat. Suomessa kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1815, jolloin merkkihenkilöiden haudat siirtyivät hautausmaalle. Aikakauden uusklassiset tyyli-ihanteet näkyivät tällöin myös hautausmaalla, joista hyvänä esimerkkinä oli 1814 kuolleen maaherra Stjernvallin ja hänen lastensa hautamuistomerkki. Stjernvall oli naimisissa Jokioisten kartanon omistaneen Ernst Willenbrandin tyttären kanssa.

Kirkon läheisyyteen 1877 rakennettu uusi pappila paloi 1903. Sen korvannut arkkitehtitoimisto Geselius - Lindgren - Saarinen piirtämä kirkkoherranpappila valmistui seuraavana vuonna.

Entinen kappalaisenpappila rakennettiin 1800 Jokioisten kartanon omistajan maaherra E.G. von Willebrandin toimesta. Seurakuntalaiset olivat keränneet hirsiä pappilaa varten. Von Willebrand sai hirret käyttöönsä luvattuaan rakentaa pappilan, mutta hän tekikin rakennuksen savesta, oljesta ja sammalista sekä tiilestä. Pappila on yksi harvoista rakennuksista, joita rakennettiin 1790-luvulla Talousseuran piirissä kehitellyllä uudella rakennustekniikalla. Kokeilun tarkoituksena oli löytää uusia edullisia rakennusmateriaaleja ja kokeilla niiden ominaisuuksia ja kestävyyttä. Rakennus toimi pappilana 1800-1877, jonka jälkeen siitä muodostettiin lukkarinpuustelli. Kappalaisenpappila on vuokrattu kotiseutuyhdistykselle ja rakennukseen avattiin pappilamuseo 1959.
 
Lisätietoa
E.V. Elovaara, Jokioisten seurakunta, Jokioisten kirkko ja Jokioisten papit ja pappilat. Jokioinen 1631-1931 Juhlajulkaisu. Forssa 1931.

Alli Brander, Pääpiirteitä Jokioisten nähtävyyksistä. Jokioisten pitäjännumero. Lounais-Hämeen luonto 60, 1977.

Pasi Siistonen, Jokioisten kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö. Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö. Helsinki 1997.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Marja-Terttu Knapas, Hautausmaa ja sepulkraalitaide valistuksen ajan muutoksissa. Taidehistoriallisia tutkimuksia 28. 2004.

Marja-Terttu Knapas, Pappila-arkkitehtuurista. Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Jokioisten kirkko.

Jokioisten kellotapuli.

Jokioisten kirkkoherranpappila.
 
Kartta: Jokioisten kirkko ja pappilat Vanha pappila
Kartta: Jokioisten kirkko ja pappilat kirkko ja uusi pappila
 
© Museovirasto 2009