på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pälkäne Pirkanmaa
Pälkäneen pitäjänkeskus
Kuvaus
Pälkäneen pitäjänkeskus jakautuu kahteen eriaikaiseen osa-alueeseen.

Vanhin, agraarivaiheeseen liittyvä pitäjänkeskus on Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla. Alueella on rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, Pälkäneen keskiaikaisen kirkon rauniot, Onkkaalan vanhassa kyläkeskuksessa sijaitsevat kantatilat ja kirkkoherranpappila. Tyylillisesti rakennus edustaa myöhäistä uusklassismia. Onkkaalan kylän vanhalta tonttimaalta uuteen kirkonkylään johtavan tien varrella on osa kantatiloista.

Kirkonkylän uudempi, maakaupan vapautumisen jälkeen 1800-luvun lopulla syntynyt osa sijaitsee Syrjänharjun ja Kostianvirran välisellä alueella. Siellä ovat 1830-luvulla rakennettu tiilikirkko, käytöstä jäänyt Pälkäneen vanha hautausmaa sekä raitin varrella 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetut entinen nimismiehen talo, lääkärin talo, seurojentalo Nuija, WPK:n tanssipaviljonki ja puhvetti, Kuulialan tilan tuulimylly, entiset tyttö- ja poikakansakoulut 1800-luvun lopulta sekä tyypilliset kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta edustavat pankki- ja liikerakennukset. Pälkäneen kirkko on uusklassismin kauden ensimmäisiä peittämättömästä tiilestä rakennettuja kirkkoja. Tornin uusgoottilainen huippu on 1890-luvulta.

Kolmannen osa-alueen muodostaa Kostianvirta sen molemmin puolin olevine taistelupaikkoineen ja sotahistoriaan liittyvine historiallisen ajan kiinteine muinaisjäännöksineen sekä huvila- ja mökkiasutuksineen. Virran pohjoispuolella on runsaasti Suuren Pohjansodan aikaisia puolustuslaitteiden ja taisteluhautojen jäännöksiä.
 
Historia
Pälkäneen pitäjän keskus sijaitsi 1800-luvulle asti Onkkaalassa Syrjänharjun ja Pälkäneveden välisellä Epaalan - Kuulialan viljelytasangolla vanhan talvitien varressa. Vuonna 1831 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylä rakennettiin osittain uudelle paikalleen Syrjänharjulle Tampereelle johtavan maantien varteen. Kylä kasvoi voimakkaasti 1800-luvun kuluessa, mutta varsinainen taaja-asutus syntyi 1920- ja 1930-luvuilta alkaen.

Myöhäiskeskiaikainen P. Mikaelin harmaakivikirkko jätettiin autioksi Uuden kirkon valmistuttua 1830-luvulla. Rappeutuneen kirkon vesikatto ja itäpääty romahtivat 1890. Pälkäneen uusi kirkko rakennettiin intendentinkonttorissa C.L. Engelin johdolla laadittujen piirustusten mukaan.

Kostianvirta syntyi 1604 luonnonmullistuksessa, kun ylävesistöjen vedet mursivat uuden uoman Pälkäneveden ja Mallasveden välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirran taistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset joukot pakottivat suomalaiset perääntymään.
 
Lisätietoa
Viljo Nissilä, Pälkäneen historia. Pälkäneen kunta 1972.

Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Pälkäneen rauniokirkon ympäristön maisemaselvitys. Maisemasuunnittelu Hemgård 2005.

Pälkäneen Onkkaalan kylä, Pirkanmaan Osuuskaupan suunnittelualueen maisema- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen oy 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; muinaisjäännös; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pälkäneen kirkonkylää, etualalla Pälkäneen uusi kirkko.

Pälkäneen keskustaa.

WPK ja tuulimylly.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Pälkäneen pitäjänkeskus
 
© Museovirasto 2009