på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Eurajoki Satakunta
Vuojoen kartano
Kuvaus
Vuojoen kartanon päärakennus siipirakennuksineen on yksi empirekauden vaikuttavimmista kartanorakennuskokonaisuuksista maassamme. Kartanoarkkitehtuuri on arkkitehti C.L. Engelin käsialaa.

Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen alajuoksua ympäröivällä tasangolla. Kartanossa on kolmikerroksinen päärakennus sekä kaksi samaan linjaan rakennettua yksikerroksista siipirakennusta. Kartanoon johtaa nelinkertainen puukujanne. Päärakennuksen vieressä on alkuaan vaunuvajana ja tallina toiminut puinen, pilasterein jäsennelty rakennus.

Päärakennusta ympäröivä puisto rajautuu jokeen, joka on alkujaan ollut kartanopuiston vesiaihe. Puiston reunassa on Engelin suunnittelema kasvihuone.

Kartanorakennuksen pääakselissa pitkän puukujan päässä on arkkitehti Charles Bassin ja P.J. Gylichin suunnitelmien mukaan rakennettu talousrakennuskompleksi Pistola.
 
Historia
Vuojoen maatila tunnetaan jo 1500-luvulta. Seuraavalla vuosisadalla tilan omisti mm. Åke Tott. Ruukinpatruuna vuorineuvos Lars Magnus Björkman osti Vuojoen 1829. Björkman aateloitiin 1830-luvulla nimellä Björkenheim. Hänen aikanaan Vuojoen kartanosta tuli yksi aikansa uudenaikaisimpia suurtiloja.

Kartanon päärakennuksen rakentamiseen liittyi mielenkiintoinen suunnitteluprosessi. Ensimmäisen suunnitelman teki arkkitehti Charles Bassi. Italialaissyntyinen Bassi oli ensimmäinen Suomessa vakinaisesti toiminut ammattikoulutuksen saanut arkkitehti ja julkisia rakennuksia valvovan Intendentinkonttorin esimies. Bassin Vuojoen kartanosuunnitelmaa muokkasi 1830-luvun alussa P.J. Gylich. Gylich oli nimetty Turun kaupunginarkkitehdiksi 1827 tulipalon jälkeen. Lopullisen muodon päärakennukselle ja kahdelle sivurakennukselle antoi arkkitehti C.L. Engel. Engel nimitettiin 1824 Bassin tilalle Intendentinkonttorin päälliköksi, missä virassa Engel toimi kuolemaansa 1840 saakka.

Vuojoen kartanon päärakennuksen ja siipirakennusten sijoittelu riviin perustuu Bassin suunnitelmaan ja Gylich on vaikuttanut pohjakaavaan. Varsinainen suunnittelija oli Engel. Kartanon rakennustyöt käynnistyivät 1830-luvun loppupuolella ja ylellinen empirekokonaisuus valmistui ammattinsa suvereenisti hallinneen suunnittelijan elämäntyön päättymisen aikoihin. Talouskeskuksen rakennuksiin kuului Engelin suunnittelema kivirakenteinen kasvihuone puutarhurin asuntoineen. Kasvihuoneessa Engel sovelsi mm. edistyksellisten lämmitysjärjestelmien osaamistaan.

Björkenheimien jälkeen kartanon omistus siirtyi 1900-luvun alkupuolella liikemiesten ja maanviljelijöiden muodostamille ryhmille, joiden aikana kartanon metsiä hakattiin ja niistä muodostettiin pienempiä tiloja. Jakamisessa merkittävästi pienentyneen kartanon omistajaksi tuli 1934 Eurajoen kunta, joka perusti kartanoon vanhainkodin. Kaikkia kartanon rakennuksia muutettiin vanhainkotikäytön aikana 1936-2003.

Kartanon päärakennus siipirakennuksineen valmistui uuteen käyttöön juhla-, koulutus- ja toimistotiloiksi 2005. Muutos- ja restaurointisuunnittelijoina olivat Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n arkkitehdit Sari Schulman ja Simo Freese.

Kasvihuone toimi vanhainkodin mielisairasosastona 1930-luvulta vuoteen 1969. Kasvihuone muutettiin kokoustilaksi ja saunaosastoksi Arkkitehtitoimisto Timo Tuomolan suunnitelmien mukaan 2007. Kartanon talouskeskus Pistola on yksityisomistuksessa.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

Magnus Björkenheim, Bergsrådet Lars Magnus Björkenheim. En biografisk och kulturhistorisk studie. Helsingfors 1961.

C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars Suomen taide 4. Otava 1989.

C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989.

Ulla Heino, Eurajoen historia I-III. 1987-1992.

Irma Lounatvuori, Vuojoen kartano. Carl Ludvig Engel 1784-1841. Näyttelykatalogi 1990.

Minna Linnala, Liisa Nummelin (toim.), Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000.

Simo Freese, Johanna Nurminen (toim.), Vuojoki. Kartanon restaurointi. Rakennustaiteen seura 2006.

Simo Freese, Vuojoen kartanon restaurointi. Arkkitehti 2/2007.

Niina Uusi-Seppä (toim.), Satakunnan kultturiympäristöohjelma 2009-2015. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vuojoen kartano.

Vuojoen kartanon päärakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vuojoen kartano
 
© Museovirasto 2009