| Kuvaus |
Vuotungin kylässä, joka on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja, on säilynyt perinteistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa.
Vuotunkijärven rannoille asettuneen kyläryhmän muodostavat Käkilehto, Saarenkylä, Heponiemi, Joentausta, Alavuotunkijärven ympärys ja Jyrkänkosken tienoo. Uuskäkelässä on kolmen asuinrakennuksen, tallin ja navetan muodostama ehyt, hyvin säilynyt pihapiiri. Heponiemessä on vanhoja lappalaisten asuinpaikkoja.
Isosta Kuukaksesta Vuotunkijärveen laskevassa Jyrkänkoskessa on 1913 perustettu entinen liippatehdas. Saha on lopettanut toimintansa 1980-luvulla. |
| |
| Historia |
Kuusamo erotettiin Kemin Lapista 1675 omaksi seurakunnaksi. Seudulle muodostui Kainuusta, Pudasjärveltä, Iistä sekä Tornio- ja Kemijokivarresta uudisasutusta.
Vuotungin kylän vanhimmat kantatalot Kantola, Vuotunki eli Pohjola, Heponiemi, Käkilehto ja Alavuotunki perustettiin 1700-luvun loppuun mennessä. |
| |
| Lisätietoa |
J. Juhani Kortesalmi, Kuusamon historia 2. 1975.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisematyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 1993. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
muu teollisuusrakennus;
pihapiiri;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU