 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Gullön kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Gullön kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Gullön kartano, joka sijaitsee vanhan laivareitin varrella, on maisemaltaan ja rakennuskannaltaan pienimittakaavainen, harmoninen kokonaisuus. Kartanomaisemalla on pitkä historiallinen jatkuvuus viljelyksineen ja niitä rajaavine tammimetsiköineen. Päärakennus on edustava kustavilaisajan herraskartano, jonka ympäristöön kuuluu puisto lukuisine puukujanteineen.
Gullön kartano sijaitsee sisäsaaristossa keskellä viljelyksiä. Kaksikerroksisen, aumakattoisen päärakennuksen kustavilainen interiööri on hyvin säilynyt. Julkisivuja on jonkun verran muutettu myöhemmissä korjauksissa. Päärakennuksen läheisyydessä on taitekattoinen pehtoorin asuinrakennus. Alueella on lisäksi 1700- ja 1800-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia, joiden niiden ulkoasua on 1900-luvun alkupuolella uudistettu sekä 1800-luvulla rakennettuja talousrakennuksia. Merenrantamaisemassa on kartanon uimahuone ja ranta-aitta, joka on ilmeisesti 1850-luvulta ja ainoa säilynyt rakennus koko Suomen rannikon kattaneesta lennätinketjusta. Kartanon peltoja rajaavat tammimetsät on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. |
||
| Historia | ||
| Gullö oli rälssitila 1500-luvun puolesta välistä ja sitä pidettiin yhtenä vaihtoehtona Tammisaaren kaupungin sijoituspaikaksi. Myöhemmin Gullö oli eräs valtameripurjehtijoiden lastauspaikoista ja Tammisaaren laivanrakennusalueista. Säterirustholliksi 1691 muutettu tila oli aatelisomistuksessa 1800-luvun alkuun. Enimmillään kartanolla oli kahdeksan torppaa eri puolilla Gullön ja Degerön saarta.
Kartanon vanhin asuinrakennus sijaitsi nykyisen päärakennuksen itäpuolella rannan läheisyydessä. Nykyinen päärakennus valmistui 1763. Alakerran ikkunat uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin hirsirunkoiseen rakennukseen lisättiin myös puutarhasivun kuisti ja jugend-detaljeja. Gullön kartanon pieni ranta-aitta siirrettiin paikalleen 1860-luvulla. Aitta oli alun perin venäläisten Krimin sodan aikana 1850-luvulla rakentama optisen lennättimen rakennus Gullön Bötesbergetillä. Rannikolle rakennettiin lennättimeen liittyneitä tornirakennelmia tasaisin välimatkoin rannikon mäkien harjoille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen kartanot ja suurtilat. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1941.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU