på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ruokolahti Etelä-Karjala
Haloniemen huvilat
Kuvaus
Ruokolahden Haloniemen huviloissa näkyy Imatrankosken läheisyyden vaikutus Saimaan vesistöalueen huvilakulttuuriin. Ruokolahden kirkonkylästä avautuvan Haapaveden rannalla Haloniemessä sijaitsevat arkkitehtuuriltaan vaikuttavimmat huvilat Pirttikallio ja Rantalinna. Ne on suunnitellut viipurilainen arkkitehti Axél Gylden.

Pirttikallion näyttävä puurakenteinen jugend-huvila on säilynyt ulkoa ja sisustukseltaan lähes alkuperäisessä asussa. Rantalinnan kolmekerroksinen, kulmatornilla ja parvekkeilla elävöitetty, sileäksi rapattu jugend-tyylinen päärakennus on valmistunut 1912. Alun perin 24 huoneen kivilinnassa kattomaalaukset ja stukkokoristeet ovat suurelta osin säilyneet samoin kuin osa alkuperäiskalustusta ja esineistöä. Pihapiirissä on mm. lääkärintalo Ehola, saunat 1910-1930-luvulta, uimahuone, venevaja ja huvihuone. Rantalinnan pohjoispuolella on lomakylä.

Sivénien Saimaan rantaharjulle 1900-luvun alkupuolella rakennuttama Pirttiharju käsittää Ylätalon, Alatalon, molemmat hyvin säilyneitä sekä ulko- että sisäasuiltaan, sekä tilanhoitajan talon piha- ja talousrakennuksineen. Päärakennukset ovat hirsirunkoisia.

Muita alueen huviloita ovat Niukkasen ja Ellosen huvilat 1930-luvulta. Ellosen huvilassa on nauhaikkunat funkis-kauden tapaan.
 
Historia
Eteläisestä Saimaasta ja mm. Imatran seudusta tuli 1800-luvun loppupuolella suosittu matkailukohde, ja Ruokolahdelle noin 20 kilometrin päähän Imatrankoskesta alkoi syntyä huvila-asutusta.

Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvos, toisen sortokauden aikana suomalaisuusmielisyydestään vangittuna ollut Uno Gadd osti Ruokolahdelta Pirttikallion 1909 ja rakennutti kesähuvilan 1911. Huvila on yhä suvun kesäasuntona.

Rantalinnan rakennutti viipurilainen varatuomari Fritz Wiik, joka toimi venäläisten liikemiesten asiamiehenä Suomessa. Huvila valmistui 1912. Prinssi Alexander Oldenburgista, joka oli toiminut puolitoista vuosikymmentä Venäjän Punaisen Ristin johtajana, tuli Rantalinnan omistaja 1917. Rantalinnaa ympäröi puistomainen puutarha hiekkakäytävineen ja rantapolkuineen. Prinssi myi Rantalinnan 1929 Suomen Konduktöörien yhdistys ry:lle, joka käytti huvilaa henkilökunnan lepokotina ja 1990-luvulta saakka yleiseen hotelli- ja ravintolatoimintaan. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen korjaus 1980-1990 –lukujen taitteessa. Imatran Arkkitehtuuritoimiston ja arkkitehti Pekka Partisen suunnitelmien mukaisesti ensimmäisen ja toisen kerroksen tilat entisöitiin ja konservoitiin.

Haloniemestä osti 1899 tilan myös lääketieteen ja kirurgian tohtori Valter Osvald Sivén, joka oli aktivisti ja mukana jääkäriliikkeessä. Ylätalo rakennettiin 1800-luvun lopulla tai viimeistään 1900-luvun ensivuosina ja Alatalo 1905. Tilanhoitajan asunto valmistui 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Alahuvila siirtyi Imatran reserviupseerikerhon käyttöön 1954.

Everstiluutnantti Niukkasen rakennuttama huvila valmistui 1936. Ellosen huvilan rakennusaika voidaan ajoittaa tilan oston 1934 ja talvisodan syttymisen väliseen aikaan.
 
Lisätietoa
K. J. Kahila, Lepokoti Rantalinna 1928-1958. Valtionrautateiden konduktööriyhdistys. Helsinki 1957.

Olli Vuori, Kesähuvilan omistus Suomessa. Kartoittava tutkimus kesäasutuksesta ja huvilanomistuksesta taloudellisena ilmiönä. Turun Yliopiston julkaisuja. Sarja C Osa 3. Turku 1966.

Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-1987.

Kalevi Heitto, Imatran seudun hoveja ja kartanoita. Imatra 1989.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Haloniemen huvilat
 
© Museovirasto 2009