 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kuhmo Suomussalmi | ||
Kainuun vienalaiskylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kainuun vienalaiskylät | ||
| Kuvaus | ||
| Kuhmon Rimminkylä ja siihen kuuluvat Huosiusvaara ja Kiimavaara sekä Suomussalmen Kuivajärvi, Kuikkalehto ja Hietajärvi ovat ainoat Vienan Karjalan kulttuuriperintöön liittyvät kylät nykyisen valtakunnanrajan länsipuolella.
Talvisodassa poltettujen Kainuun vienalaiskylien rakennuskanta on peräisin 1940-luvulta, jolloin kylät on rakennettu yleisten jälleenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Monet karjalaistaloille tyypilliset piirteet ovat kuitenkin säilyneet niin sisä- kuin ulkotiloissa sekä rakennusten sijoittelussa. Kylien vanhaan vienankarjalaiseen elämänmuotoon ja rakennusperintöön liittyvät ortodoksiset hautausmaat, jotka sijaitsevat Suomussalmen Kuivajärven Kalmosaaressa ja Kuikkaniemessä sekä Rimmin Lapinniemessä Kuhmossa. Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylissä ovat säilyneet ainoat sodassa polttamatta jääneet kalamajat sekä Saavisten rankorakenteinen maja. Murhijärvellä, joka on edelleen kyläläisten kalapaikka, Saunasaaren Huovisen ja Karhusen hirsirakenteiset kalamajat edustavat alueen arkaaisinta rakentamista. Pyöröhirsiset kalamajat palautuvat kainuulaisen ja vienalaisen rakentamisen juurille: rakennukset ovat alun perin olleet maalattiallisia ja yksihuoneisia. Hieta- ja Kuivajärven kylät sijaitsevat Ylä-Vuokin Kuivajärvi-Hietajärvi maisema-alueella, joka on perustettu Kainuun ympäristökeskuksen 19.11.2001 tekemällä päätöksellä, ensimmäisenä luonnonsuojelulain mukaisena maisema-alueena Suomessa. |
||
| Historia | ||
| Suomussalmen vienalaiskylät syntyivät muistitiedon mukaan 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan Venäjän puolelta sotaväenottoa pakoon lähteneitä karkureita (piekloi). Karkureilla oli nimetkin: Aliipei Ahtonen ja Lari Siikow. Siikow otti Suomen puolella nimen Huovinen. Perimätiedon mukaan Huovinen palveli Ahtosella renkinä ja nai sieltä piian, karjalaistyttö Toarien. Pari muutti myöhemmin Kuivajärvenniemelle asumaan. Kuhmon Rimmin karjalaiskylän synty ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Huovisten suvusta lähtöisin oleva Ontrei Huovinen osti Rimmilän talon.
Elämä vienalaiskylissä perustui maanviljelykselle. Oma merkityksensä oli myös kalastuksella, metsästyksellä, tervanpoltolla ja laukkukaupalla. Kylien henkinen ja aineellinen kulttuuri liittyi rajantakaiseen Karjalaan, jonne yhteydet olivat vilkkaat, kun taas yhteydet Kainuuseen ja sitä kautta Suomeen olivat lähinnä hallinnollisia. Kylät elivät verrattain eristyksissä muista kainuulaiskylistä. Suomussalmen Kuikkalehdon talot olivat viimeisiä karjalaistaloja ennen Veihtivaaran kylää, joka on jo ollut "Ruotshia" - eli suomalaistaloja ja kainuulaisasutusta. Suomussalmen vienalaiskylät olivat pitkään tiettömien taipaleiden takana. Kuivajärvelle tie valmistui 1933 ja sieltä edelleen Hietajärvelle 1956. |
||
| Lisätietoa | ||
| Vienan kansa muistelee. Porvoo 1958.
Pertti Virtaranta."Polku sammui". Vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin. Vammala 1972. Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984. Päivi Tervonen, Kainuun vienalaiskylien rakennusperinne. Rajamailla IV. Jyväskylä 1998. Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000. Suvi Tauriainen, Vienan veräjillä: Suomussalmen vienalaiskylien maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 341. Kainuun ympäristökeskus 2004. Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kylä; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU