på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hattula Kanta-Häme
Hattulan keskiaikaiset kartanot ja Lepaan puutarhaopisto
Kuvaus
Vanajaveden laakson keskiaikaista rälssiä edustaa merkittävä joukko kartanoita Hattulan alueella. Lahdentaan, Suontaan, Lepaan, Merven ja Vesunnan keskiaikaiset rälssi- ja säterikartanot muodostavat laajan viljelymaiseman Vanajaveden laakson pohjoisosaan. Alueella korostuvat rakennetun ympäristön lisäksi myös historialliset ja maisemalliset arvot. Lepaan kartanon maille perustettu puutarhaopisto on Mustialan maatalousoppilaitoksen ja Evon metsäopiston rinnalla autonomian aikana perustettuja valtion oppilaitoksia, joiden tavoitteena oli maanviljelyksen, metsähoidon ja puutarhaviljelyn edistäminen Suomessa. Oppilaitos on alkuperäisessä käytössään, puutarha-alan opetus on jatkunut yhtäjaksoisesti vuosisadan ajan.

Lahdentaan, Suontaan, Lepaan, Merven ja Vesunnan kartanoympäristöihin kuuluu monipuolisen, eri vuosisadoilta peräisen olevan rakennuskannan ohella pitkään viljelyksessä olleet peltoaukeat talouskeskuksiin johtavine puukujanteineen sekä puistot ja laajat puutarhaviljelmät.

Kartanoiden historiaan liittyy Hämeen ja koko maankin historiassa vaikuttaneiden sukujen ja henkilöiden vaiheita. Rakennuskannan ja puistojen suunnittelussa on käytetty hyväksi tunnettujen arkkitehtien ammattitaitoa. Kartanoiden ja puutarhaopiston lisäksi alueella on lukuisia maatiloja ja huviloita sekä niihin liittyneitä työntekijöiden asuinrakennuksia.

Lepaan puutarhaoppilaitos on perustettu entisen Lepaan rälssisäterin maille. Nykyinen Lepaa jakautuu kolmeen osaan. Alueen ytimen muodostaa 1930-luvulla rakennettu opistopiha, jonka rakennukset muodostavat neljältä sivulta rakennetun pihaneliön. Toisen osan muodostavat salmeen liittyvässä puistossa alueen vanhimmat rakennukset, kartanon päärakennus ja pytinkirakennus. Alueen läpi kulkee tuulimyllylle, myöhäiskeskiaikaiselle kivisakastille ja siihen liittyvälle, kiviaidan ympäröimälle hautausmaalle päätyvä tie. Nykyisin (2009) Lepaalla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön puutarhaoppilaitos. Alueen uusin rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta ja 1990-luvulta. Uusi kasvihuone on rakennettu 2000-luvulla.

Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopiston alue on osa Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Vanajavedenlaakson kulttuurimaisemat ovat olleet Hämeen tiheimmin asuttua seutua jo rautakaudella suotuisien olosuhteiden ja tärkeän vesireitin vuoksi. Esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat kalmistot, asuinpaikat, muinaispellot, kuppikivet, miekanhiontakivet ja linnavuoret. Keskiajan alkupuolella Ruotsin valta ja kristinusko alkoivat vahvistua Hämeessä, mikä näkyi kirkkoina, linnoituksina ja rälssikartanoina.

Hattula on Hämeen vanhimpia pitäjiä ja Tyrväntö ts. Kulsiala oli Hattulan seurakunnan kappeli 1440-luvulta alkaen. Kappeliseurakunnan kivinen sakasti rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa ja siihen liittyi puinen kirkkohuone. Kirkko purettiin sakaristoa lukuun ottamatta 1799, jolloin Tyrvännön uusi kirkko rakennettiin Suotaalan kylään.

Lahdentaan kartano mainitaan rälssinä 1449, asuinkartanoksi se muodostui 1600-luvun jälkipuoliskolla. Sotaneuvos Boijen perustama pellavakehräämö ja kehruukoulu toimivat Lahdentaassa 1762–1776. Kaksikerroksinen hirsinen päärakennus valmistui 1787. Nykyinen uusrenessanssityylinen ulkoasu on 1880-luvulta, keittiösiipi on rakennettu 1925. Pihapiirissä on asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvulta. Puisto on perustettu 1700-luvulla.

Suontaan kartano oli jo keskiajalla asuinkartanona. Suomen ensimmäinen tunnettu ritari ja poliittinen vaikuttaja Niilo Olavinpoika oli tilan isäntänä 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Kartanomiljöö on 1900-luvun alkupuolelta. Klassististyylisen suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg, joskaan suunnitelmia ei toteutettu kokonaisuudessaan. Päärakennus on uusittu nykyasuunsa 1927. Päärakennusta ympäröivän puiston suunnitelmat teki Bengt Schalin 1928–30. Talouspihan kookkaat tiilirakenteiset karjarakennukset ovat 1890- ja 1920-luvuilta.

Merven rälssisäteristä ja kylästä on maininta 1380-luvulta. Kartano muodostui Ylöstalon ja Alastalon rälssisätereistä sekä niihin 1830-luvulla yhdistetystä Kraatarin rälssisäteristä. Kartanon rakennukset ovat koivukujan päässä olevalla mäenkumpareella. Päärakennus ja sitä ympäröivä puisto ovat 1850-luvulta. Merven mäenharjanteelle keskittyneessä ryhmäkylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa Heikkilän, Henttalan ja Visalan tiloilla.

Vesunnan kartano on Hattulan vanhin. Ensimmäinen maininta rälssikartanosta on 1310-luvulta. Turun tuomiokirkon ja kruunun lisäksi omistajina ovat olleet mm. Sten Sture ja Arvid Tavast. Kartanon hirsirunkoinen, rapattu päärakennus on 1800-luvulta. Näyttävä kivi- ja tiilirakenteinen navetta on rakennettu 1840-luvulla Sten Sturen 1500-luvulla rakennuttaman harmaakivilinnan raunion kivistä.

Hämeen vanhimpiin kartanoihin kuuluva Lepaan rälssisäteri mainitaan kirjallisissa lähteissä asuinkartanona jo 1460-luvulla. Tyrvännön kirkon sijoittuminen Lepaan kartanon maalle, lähes sen pihapiirin yhteyteen, kytkee kirkon ja kartanon keskiaikaiset vaiheet toisiinsa.

Lepaata on kutsuttiin myös Stjernsundiksi Stjerncrantz-sukuun kuuluneiden omistajien mukaan. Päärakennus on perimätiedon mukaan 1600-luvulta. Nykyisen, lähinnä empiretyylisen ulkoasun rakennus sai 1800-luvun alkupuolella. Kartanon puutarha istutettiin alun perin 1760-luvulla. Englantilaistyylinen puisto on peräisin 1840-luvulta ja barokkityylinen puutarha 1930-luvulta.

Stjernsundin kartanon viimeinen omistaja oli Karl Fredrik Packalén, joka luovutti tilan testamentissaan valtiolle 1902 puutarhuri- tai maanviljelyskoulua varten. Lepaan sijainti vilkasliikenteisen laivareitin varrella, erilaisten maalajien saatavuus sekä ilmaston lauhkeus mainitaan ratkaiseviksi tekijöiksi päätettäessä sijoittaa sinne suunnitteilla ollut valtion puutarhaopisto. Lepaan puutarhaoppilaitos perustettiin vuonna 1912 ja puutarhakoulu sen rinnalle vuonna 1923.

Lepaan kartanon rakennuksia korjattiin ja rakennettiin vuosina 1910-12 oppilaitoksen käyttöön arkkitehti H. Helin johdolla. Toiminnot sijoitettiin kartanon vanhoihin rakennuksiin, ainoa uusi oli koulurakennus Opistola, joka sijoitettiin täydentämään asuntolaksi muutetun väentuvan Kotilan ja marjatuotannon säilytyspaikaksi muutetun aitan Marjalan reunustamaa pihaa. Koulua kohdannut tulipalo tuhosi täysin Opistolan 1934. Arkkitehti Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan rakennettiin 1935 entisen Opistolan kivijalan päälle ruokala Toimela ja vastapäätä pihan eteläreunalle nykyinen kolmikerroksinen opistorakennus. Opiston karjarakennukset rakennettiin 1930-luvulla Tyrvännön kirkolle johtavan maantien varteen. Rakennussuunnitelma käsittää kivinavetan, tiilisen makasiinin ja asuinrakennuksia ja ne laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa.
 
Lisätietoa
Martti Kerkkonen, "Suontaan ja Lepaan kartanot sekä niiden herrat keskiajalla". Historiallinen Arkisto 57. Suomen historiallinen seura 1961.

Valvatti Vaulo, Tyrvännön vaiheita. Tyrväntö seura. 1968.

Eero Mäntylä, Hattulan historia. Hämeenlinna 1976.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö 66/1992.

Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Helsinki 1993.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. Vammala 2001.

Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; oppilaitos; puisto; sakasti; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Lepaan puutarhaopiston rakennuksia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hattulan keskiaikaiset kartanot ja Lepaan puutarhaopisto
 
© Museovirasto 2009