på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset
Kuvaus
Töölön- ja Eläintarhanlahden rantakallioille väljästi sijoitetut 1800-luvun lopun huvilarakennukset ja niiden rinnalle ryhmittyneet saman aikakauden sosiaalista rakennustoimintaa edustavat julkiset ja yksityiset rakennukset ilmentävät sekä aikansa uutta huvilakulttuuria että filantrooppista liikettä.

Eläintarhan rakennuspaikoilta avautuvat alkuperäisen suunnittelutavoitteen mukaisesti vapaat näköalat, useimmista merenlahdelle. Korkealla kalliolla sijaitsevat rakennukset puolestaan näkyvät edustavana, ajallisesti yhtenäisenä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisena puistomaisena huvilamiljöönä. Koristeellisten yksityiskohtien, parvekkeiden ja tornien leimaamat monikerroksiset rakennukset ovat ajan keskieurooppalaisen huvilarakentamisen ihanteiden mukaisia. Useissa huviloissa on säilynyt piha- ja rantarakennuksia sekä henkilökunnan asuinrakennuksia.

Linnunlaulun huviloina tunnetut rakennukset on nimetty palstanumeroiden mukaan. Huvilat sijaitsevat alueen läpi kallioleikkauksessa kulkevan rautatien molemmin puolin. Rautatien länsipuolen neljä puuhuvilaa (9, 10, 11, 12) ovat pääasiassa asuin- ja taiteilijakäytössä. Itäpuolen huviloista (6, 7, 8, 14) osa on rakennettu asuinkäyttöön, osa suunniteltu sosiaalisiin tarkoituksiin. Huvila 6 on rakennettu sairaskodiksi kroonikoille, huvilan 7 talot sokeiden ammattikouluksi, kirjastoksi ja sokeainkodiksi. Punatiilisen Sokeainkoulun kanssa samassa korttelissa ovat puiset lastenkodit ja turvakoti sekä Eläintarhan huviloihin luettavissa oleva ns. Tornihuvila Toisen linjan varrella. Alueen pohjoisosassa on Diakonissalaitoksen varhaisimmat rakennukset: sairaala, kirkko ja sisarkoti. Pääosa huviloista ja sosiaalisiin tarkoituksiin rakennetuista laitosrakennuksista on yhä alkuperäisessä tai sitä vastaavassa käytössä.

Kallioon louhittua 1860-luvun rata-aluetta on laajennettu useasti.
 
Historia
Kauppaneuvos Henrik Borgström vuokrasi Eläintarhan alueen 1800-luvun puolivälissä. Asemakaavoitetun ja rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella sijainneelle alueelle suunniteltiin tuolloin vesiparantolaa ja eläintarhaa, mutta ne jäivät toteutumatta.

Eläintarhan huvila-alue suunniteltiin ja jaettiin huvilapalstoiksi 1860-luvulla. 1887 Kallion tilan maat vapautuivat viljelytilalta ja 1891 Kallion jaoituskaavaan piirrettiin yhdeksän linjaa. Kaupunki luovutti sekä huvilatontteja että viereisiä Ensi linjan tontteja paitsi asuinhuviloille myös sosiaalisille ja yleishyödyllisille laitoksille. 1880-luvulla rakennettiin Eläintarhantie ja silta rautatien yli sekä 1890-luvun alussa jalankulun pengertie Kaisaniemestä Eläintarhaan.

Eläintarhan huvilapalstoja jaettiin 14 ja huviloita alettiin kutsua palstanumeron perusteella. Alueen puistomaisesta luonteesta, huvilarakennusten sijoittamisesta tontille sekä muodonannosta laadittiin tarkat ohjeet. Vilkkain rakennuskausi oli 1890-luvulla. Huvilat rakennettiin ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Suunnittelijoita olivat mm. arkkitehti Albert Petrelius, arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna (8), arkkitehdit J. Westerlund (9), Selim A. Lindqvist & Elia Heikel (10), N. Michelsson (11), Sihvola (12), Oskar Sundberg (14). Toisella linjalla sijaitsevan ns. Tornihuvilan suunnitteli arkkitehti Gustaf Lodenius.

Ns. ”ylähuviloissa” asui mm. kulttuurihenkilöitä, eritoten huvila 10 tuli tunnetuksi 1900-luvun alussa kirjailija Maila Talvion pitämistä kirjallisista illoista. Alueen filantrooppiseen luonteeseen sopii, että Maila Talvio oli aktiivinen myös keuhkotaudin vastustamistyössä ja erilaisissa parantolahankkeissa.

Kaupungistumisen ja teollistumisen aikoihin Suomessa, kuten muullakin, heikossa asemassa olevia pyrittiin auttamaan myös vapaaehtoisvoimin. Sosiaalisen huolenpidon rakentamisessa yksityisillä ihmisillä ja yhdistyksillä olikin merkittävä rooli valtion ja kaupungin ohella. Ylä- ja keskiluokan naiset järjestäytyivät mm. rouvasyhdistyksiksi ja perustivat erilaisia kouluja ja laitoksia. Helsingissä moni niistä sijoittui Eläintarhan huvila-alueelle ja sen lähistöön.

Sokeain Ystävät ry rakennutti 1892 Magnus Schjerfbeckin suunnitteleman kodin sokeille tytöille (huvila 7) sekä samalle tontille sokeain ammattikoulun ja kirjaston 1906 Waldemar Aspelinin suunnitelmin. Stiftelsen Hedvig Sofiahemmet rakennutti 1893 A. Rosenbröijerin suunnitteleman sairaskodin kroonikoille (huvila 6).

Yleisten rakennusten ylihallituksen rakennuttama Sokeainkoulun ensimmäinen oma rakennus rakennettiin arkkitehti Th. Granstedtin suunnittelemin 1898 kaupungin osoittamalle tontille Ensi linjalle. Aistiviallisten opetuksesta oli annettu asetus 1892 ja suunnitelma sokeainkoulujen opetussuunnitelmista ja tilatarpeista oli valmistunut 1893. Yksityisten naisten hyväntekeväisyysaloitteesta Barnavårdsföreningen i Finland rf rakennutti Sokeainkoulun kortteliin kolme arkkitehti Signe Lagerborg-Steniuksen suunnittelemaa puutaloa 1897-1905, kaksi lastenkotia ja turvakodin.

Suomen ensimmäinen Diakonissalaitos sai eurooppalaisen mallin mukaisen oman sairaalan, kirkon ja sisarkodin 1897 varakkaan filantroopin Aurora Karamzinin aloitteesta. Diakonia-aatteen mukaan laitoksen tarkoituksena oli hoitaa sairaita, kouluttaa naisdiakonissoja, auttaa köyhiä ja huolehtia vähäosaisista lapsista. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelma sairaala ja Karl-August Wreden suunnittelema kirkko ja sisarkoti muodostivat Diakonissalaitoksen kauas näkyvän punatiilijulkisivun.

Joitakin asuinhuvilarakennuksia ja huvilamaisia laitosrakennuksia purettiin liikenteen ja uudisrakentamisen tieltä, esimerkiksi Brummerska hemmet (huvila 13, 1890-luvulla rakennettu vanhainkoti) purettiin rautatien alta 1960-luvulla. Kuntaliiton rakennuksen tieltä purettiin yksityisten naisten perustaman Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen 1897 rakennettu kolmen puutalon ryhmä ja Kaupunginteatterin tontilta useita vuokra-asuntoja käsittäneet ”alahuvilat” 2, 3, 4 ja 5.
 
Lisätietoa
Helsingin kaupungin historia IV:1. Helsinki 1955.

Helsingin kaupungin historia IV:2. Helsinki 1956.

Linnunlaulu. Selvitys alueen tulevista käyttömahdollisuuksista. Helsingin kaupunki 1980.
Kaija Nenonen, Kirsti Toppari, Herrasväen ja työläisten kaupunki. Helsingin vanhoja kortteleita 2. Helsingin Sanomat 1984.

Hannu Hirvikoski, Linnunlaulun tarina. Edico 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kirkko; koulu; oppilaitos; sairaala, parantola;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Eläintarhan huviloita Töölönlahden rannalla.

Diakonissalaitoksen vanhimmat osat, talousrakennus, kirkko ja sisarkoti.

Sokeain Ystävät ry:n rakennuttama ammattikoulu.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset
 
© Museovirasto 2009