på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Vanajan kirkko
Kuvaus
Vanajan keskiaikainen kivikirkko kirkkotarhoineen ja hautausmaineen muodostaa Hämeenlinnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuuden, rautatien ja valtateiden puristuksessa.

Suurista, sileäpintaisista, kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet. Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porrastetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toisen on todettu kuuluneen Tott-suvulle. Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen.

Kirkkotarhassa oleva Harvialan kartanon omistaneen Brusin-suvun uusklassillinen hautakappeli on rakennettu 1817.

Uusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan.

Hautausmaa rajattiin kiviaidalla 1799-1801 ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen laajennettu. Hirsinen porttirakennus valmistui 1839 ja viljamakasiini 1858. Kirkkotarhaa rajaavat kuusiaidat.

Kirkkoraitin varrella seurakuntakoti, pappila ja huvilarakennus muodostavat oman ryhmänsä kirkon kaakkoiskulmalla.
 
Historia
Vanajan kirkon ja pitäjän vanhasta asutuksesta kertovat ympäristön lukuisat kiinteät muinaisjäännökset; kalmistot, kuppikivet ja linnavuoret. Vanajan seurakunta on perustettu todennäköisesti 1200-luvulla, kirkko mainitaan ensimmäisen kerran 1329.

Seurakunnan yksilaivainen kivikirkko on rakennettu aivan 1400-luvun lopussa. Sakaristo on runkohuonetta vanhempi ja asehuone nuorempi. Asehuoneen keskiajalla rakennettavaksi suunniteltu holvi toteutettiin betonista 1932 arkkitehti Carolus Lindbergin suunnitelmien mukaan. Sisustukseltaan vuosisatojen aikana uusittu kirkko on viimeksi korjattu vuonna 1984 (Eila Piironen-Havas).

Kirkokylän koulu aloitti 1865. Myöhemmin rakennus on kunnostettu seurakuntakodiksi. Pappila ja asuinrakennus rakennettiin 1955 arkkitehtien Mika Ernon ja Olavi Sahlbergin suunnitelmin. Tallbackan huvila on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja se on kuulunut mm. professori A.O.Heikelille.
 
Lisätietoa
Knut Drake, Vanajan kirkko. Vanajan historia I. Hämeenlinna 1975.

Raili Rytkönen, Vanajan historia 2, Vanajan ja Hämeenlinnan maaseurakunnan historia uuden ajan alusta kunnallishallinnon alkuun 1868. Hämeenlinnan kaupungin julkaisuja 1992.

Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta – Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Anna-Maria Vilkuna, Vanajan historia III. Vanajan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan historia 1860-luvulta kuntien lakkauttamiseen vuosiin 1948 ja 2004.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; koulu; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vanajan kirkko.

Vanajan kirkko, tapuli ja viljamakasiini.

Brusin-suvun hautakappeli Vanajan kirkon hautausmaalla.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vanajan kirkko
 
© Museovirasto 2009